8 / 78
8
mi risttalašvuohta ovdal L
Risttalašvuohta lei dieđusge oahpis sápmelaččaide olu ovdal Læsta-
diusa. Norgga bealde, Trøndelágas ja davás gitta Romsii, sáhttit reh-
kenastit ahte mearrasápmelaččat ja boazosápmelaččat geat johte
mearragáddái geasset ealuideasetguin, oahpásnuvve risttalašvuhtii
liikka árrat go dáččat. Sápmelaččat ja dáččat lonohalle sihkkarit
ođđasiid ja jurdagiid dan oktavuođas go gávppašedje viidát guhtet
guimmiideasetguin.
Norgga mišuvnna vuosttaš lahkoneapmi sápmelaččaid ektui
dáiddii leat Romssa girku huksen sullii 1250:s. Dat gohčoduvvui
"Bassi Mariagirku báhkiniid lahka". Sii geaid atne báhkinin, ledje
vuosttažettiin sápmelaččat. 1300-logus geahččaledje eiseválddit
movttiidahttit sápmelaččaid gásttašahttit iežaset dainna lohpádusain
ahte besset divadiin ja sáhkuin jus ledje rihkkon Norgga lágaid.
Leaččai go dán "seavttis" olu ávki, dan oažžu measta eahpidit.
1657:s buollái soahti Ruoŧa ja Danmárkku/Norgga gaskka.
Ruoŧŧelaččat lihkostuvve ja rivvejedje fargga eatnasa Danmárkkus.
Vuosttaš ráfišiehtadallamiin Roskildes nuppi jagi fertii dánskka gona-
gas Fredrik 3. addit eret stuora guovlluid, ee. Trøndelága, Nordmøre
ja Romsdála mat dasto šadde Ruoŧa válddi vuollái. Sirdin dáhpáhuvai
ráfálaččat, muhto okta olmmái biehttalii dohkkeheames ođđa stivrra.
Dat lei Troandima bisma, Erik Bredahl. Son fertii báhtarit Troandimis
1658 giđa ja ásaiduvai Trondenesii. Iežas golmma jagi báhtarusas
geavahii bisma áiggi álggahit oahpahusbarggu guovllu sápmelaččaid
gaskkas. Bisma galledii ieš máŋgii sápmelaččaid ja sáddii maiddái
studeanttaid ja ohppiid geat ledje čuvvon su Troandimis Sápmái,
oahpahit sápmelaččaid. Buot dát studeanttat galge leat duššan, ja
várohedje sápmelaččaid goddán sin. Bisma gohčui álbmoga
Girkuid huksen ovdal 1750.
Sámi risttalašvuohta ovdal Læstadiusa