Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  7 / 78 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 7 / 78 Next Page
Page Background

7

Álggahus

"Dál buollá vuovdi –čáskat guhte máhttá!" Njálmmálaš muitalusaid

mielde galgá Lars Levi Læstadius muhtomin dadjan dáid sániid go lei

báhppan Pajalas (1849-61). Muhto ii son jurddašan muoraid birra

mat leat vuovddis. Son sárdnidii buolli váimmuid birra ja son čilgii mot

dákkár váimmuin lea dievva fápmu, mokta, áŋgirvuohta ja duostil-

vuohta. Son humai oskkolaččaid váimmuid birra – váimmut mat buol-

lájedje dađi mielde go eanet olbmot moriidedje ja čuovvoledje morii-

dusa dola maid sártnit mielddisbukte.

Leastadialaš moriiduslihkadus álggii ruoŧa beale sámeguovllus

1844 loahpageahčen. Dalle lei Læstadius báhppan Gárasavvonis.

Dan jagi álgogeahčen lei son boahtán ruoktot bismma gávpogis, Här-

nösandas, gos lei váldán eksámena mainna oaččui lobi bargat proa-

vásin girkus. Dan oktavuođas lei son nammaduvvon Sámi girkuid ja

skuvllaid bearráigeahččin, ja go lei johtime ruoktot Gárasavvonii, de

galledii ja dárkkistii son olu searvegottiid. Go galledii Åsele Upmi-Sá-

mis, de deaivvai son sámi nissona gean namma lei Milla Clemens-

datter. Dát deaivvadeapmi šattai hui mávssolažžan su eallimis. Milla

bivddii sielumorašteami Læstadiusas, das go son ražai oskkuinis.

Muhto šattai baicca nu ahte báhppa oaččui sielumorašteami sus. Son

muitalii Læstadiusii iežas vuoiŋŋalaš ohcama birra ja daid vásáhu-

said birra maid lei oskkolaš olmmožin háhkan. Su muitalus cahkkehii

ođđa dola Læstadiusa millii. Maŋŋel gohčodišgođii Læastadius dán

nissona "Márján" – danne go son šattai su vuoiŋŋalaš "eadnin" guhte

rabai su čalmmiid ja attii sutnje ođđa ipmárdusa risttalašvuođa dáfus.

Dán nissona čilgehus attii sutnje vuoiŋŋalaš moriideami.

Olu áššit rivde Læstadiusa eallimis dán maŋŋel. Su sártnit rivde,

ja olbmot fuomášedje dan dakkaviđe. Oallugat imaštalle mii sin báh-

pain lei dáhpáhuvvan. Olbmot vulge mielasteaset girkui. Oallugat fit-

ne maiddái báhpa luhtte ruovttus gullan dihte eambbo, danne go su

sártnit bohciidahtte imaštallama. Báhpa sártnit hirpmahuhtte olbmuid

ja sii ságastalle daid mearkkašumi. Fargga lei stuora moriiduslihka-

dus Sámis álgán.

Gárasavvon lei sámi gilli, muhto dohko ledje maiddái ođđaássit

ásaiduvvan. Moriiduslihkadus čuovui dáid olbmuid luottaid. Sáhka

jođii luksa sápmelaččaid ja kvenaid mielde guđet mátkkoštedje

Duortnosjoga mielde vulos. Davás ja oarjjás jođii sáhka vuosttažettiin

boazosápmelaččaid mielde geat juohke geasi johte Norgga mearra-

gáddái ealuideasetguin. Ledje dákkár olbmot geat šadde moriiduslih-

kadusa vuosttaš "apostalin". Dát ledje olbmot geaid váimmuide lei

cahkkehuvvon dolla – ii ge doppe lean oktage guhte livččii bissehan

sin. Sámi vuovdi lei buollán!

Lars Levi Læstadius (1800-1861).