EASTADIT mobbema

Mo sáhttá eastadit loavkideami ja mobbema?

Seammá láhkai go mii čáledettiin teavsttaid dahje drámábihtáid hábmet iešguđetlágan karakteraid, galgat mii duohta eallimis hábmet iežamet mánáid ja nuoraid šaddat positiiva, ovddasvástideaddji, doaimmalaš ja empáhtalaš olmmožin. Mađi nuorabut sii leat, dađi álkit lea sin veahkehit rievdadit ja guođđit/hilgut láhttenvugiid mat heađuštit iežaset ja leat giksin earáide. Muhto seammás fertet atnit muittus ahte oahppit leat smávva olbmot geat leat šaddamin ja leat hárjehallamin šaddat dakkár olmmožin mat leat alcceseaset ja earáide buorit. Dan gaskkas ja hárjehaladettiin fertejit sii oažžut lobi boastut dahkat, muhto mii rávisolbmot galgat, ja mis lea geatnegasvuohta, sin bagadit ja veahkehit ja doarjut bajásšattadettiin. Ohppiid láhttenvugiid sáhttá rievdadit go hárjehallá buriid reakšuvdnaminstariid ja sosiála gálggaid. Muhtin oahppit leat leamaš nu guhká dakkár negatiiva rollas, dahje álkit dulkojit earáid boastut, dahje fuones relašuvnnaid siste orron, ahte sii eai máhte rievdadit láhttema nu álkit. Sin ferte erenoamážit doarjut ja veahkehit.

Dutkosat čájehit ahte čuovvovaš doaibmabijut eastadit mobbema:

  • Buorre, autoritatiivva/ovddasmorašlaš, čielga ceahkkejođiheapmi.
  • Systematihkka
  • Njuolggadusat main leat čielga váikkuhusat.
  • Loavkideapmi ja mobben fáddán miehtá skuvlajagi.

Ohppiid láhttenvugiid sáhttá rievdadit go hárjehallá buriid reakšuvdnaminstariid ja sosiála gálggaid.

1. Buorre, autoritatiivva/ovddasmorašlaš ja čielga ceahkkejođiheapmi

Oahpaheaddji galgá leat stáđis, oadjebas ja autoritatiivva, čielga jođiheaddji. Son ii galgga diktit iežas suhttat dahje heađástuvvat ja son galgá gierdat moivvas ja riejas diliid mat ain čuožžilit ceahkis. Go dat ain čuožžilit, de galgá litnavuođain, muhto seammás čielggasit bidjat rájáid ja oahpahit njuolggadusaid.

Oahpaheaddji galgá dihtomielalaččat hukset buori relašuvnna/oktavuođa juohke ovtta oahppái, ja leat sáhkkii das mo sus manná ja maid son bargá friddjaáiggis. Son galgá maid dovdat váhnemiid bures ja diehtit mii dáhpáhuvvá mánáin sihke ceahkkelanjas ja friddjaáiggis. Dán láhkai son álkit fuomáša/oažžu diehtit mobbema birra dahje eará duođalaš dáhpáhusaid birra oahppi eallimis. Oahpaheaddji galgá áinnas skuvlajagi álggus/čakčat bidjat ollu áiggi sosiála doaimmaide mat ovddidit ovttastallama ja oktasašvuođa-dovddu. Dat sáhttet leat ceahkkemátkkit, oahppomátkkit/ekskuršuvnnat, teáhterčájálmasaid plánet ja iešguđet doaimmat ja stohkosat bottuin. Lea maid dehálaš ahte oahpaheaddji pláne doaimmaid mat ovddidit empatiija ohppiid gaskkas ja dán láhkai hukset «mii»-dovddu luohkás. Oahppit geat dovddadit bures ja leat ovddidan ovddasmorašlaš dovdduid guđet guimmiidasaset eai nu álkit mobbe guđet guimmiideaset. Dan sáhttá dahkat go dihtomielalaččat ovddida positiivva, doarjaleaddji ja produktiivva vuoiŋŋa luohkás. Dalle ferte diehtit mii sosiála gelbbolašvuohta lea ja hárjehallat. 

Sosiála gelbbolašvuohta.

Dás fertejit oahpaheaddjit kártet ja áicat makkár láhttenvugiid háliidit buoridit ohppiidjoavkkus ja ovttaskas ohppiin.

  • Leago viegadeapmi feaskáriin?
  • Leago fasttes giella ja gohčodeamit?
  • Leago riedja oahpahusdiimmuin?
  • Bohtetgo maŋŋit oahpahusdiimmuide?

Oahpaheaddjit galget ovttaskas ohppiide bidjat čielga vuordámušaid ja gáibidit rievdadusaid.

Oahppit galget hárjehallat kontrolleret iežaset láhttema. Dovddut ja guottut stivrejit láhttema. Oahppi galgá fuomášit ja ieš identifiseret dovdduid ja makkár láhttenvugiid dat buvttadit. Son galgá duoddut bissut hárjehallanmodusis ja hárjehallat ja oahppat reguleret ja muddet iežas. Dat lea proseassa mii buorrána dađistaga go hárjehallá.

Čilgehus dovdduid birra.

Váldit ovddasvástádusa iežas daguin lea guoddit iežas daguid dahje daguin beasadeame váikkuhusaid. Ollu oahppit eai dovdda sisdoalu «ovddasvástádus» sánis, vaikke sii sihkkarit máŋgii leat dan gullan. Ovddasvástádus sánis lea «stuorra» duođalašvuohta mii gáibida mis juoidá. Mii leat buohkat servodatlahtut ja leat riegádan friddjan. Friddjavuođa mielde čuovvu maiddái ovddasvástádus, ii dušše iežamet ektui muhto maiddái earáid ektui. Du dagut váikkuhit earáide ja earáid dagut váikkuhit dutnje.

Váldit ovddasvástádusa lea omd čorget iežas maŋis, bargat dan mii dus vurdo, omd ruovttus; biebmat beatnaga, gurret lihttebassanmašiinna, dahje skuvllas; bargat leavssuid, gieđahallat skuvlla ávdnasiid čábbát, dustet ja čuovvut oahpaheddjiid dieđuid, čuovvut ceahki njuolggadusaid ja boahtit áiggil oahpahusdiimmuide. Go «juogada» ovddasvástádusa, de šaddá ovddasvástádus-noađđi uhcit juohkehažžii.

Empatiija lea dovdat ja máhttit identifiseret iežas ja earáid dovdduid. Don máhtát iežat vásihusaid, ja dan mo earát čájehit dovdduid bokte, áddet mo earát dovdet ja mo sin eallin lea. Mii identifiseret dovdduid ámadajus ja rumašgielas. Don máhtát earáid dovdduid sin eavttuid mielde dulkot, itge dušše dan ektui mo ieš dovddat.  

Mis leat buohkain iešguđetlágan iešvuođat, oaidnin, oskkut, beroštumit ja oaivilat. Respeakta lea dohkkehit earáid nu mo sii leat sin iešvuođaiguin ja oaiviliiguin. Respeakta lea maid dohkkehit iežas.

Bargat ovttas lea seammá go juogadit dieđuid ja bargguid, veahkehit, luoikat nubbái ja luoikkahit nuppis, váldit vuhtii earáid, ii ráfehuhttit oahpahusa jos ferte guođđit/molsut čohkkánsaji, geavahit dábálaš ovttasbargo-jiena siste.

Oahppanguoibmi.

2. Systematihkka

Lea dehálaš ahte oahpahusbottut čuvvot dihto minstara ja ahte olgun/skuvlašiljus leat doarvái ja miellagiddevaš stoahkanreaiddut ja doaimmat maiguin oahppit sáhttet hástaluvvot/stoahkat, golladit áiggi. Buot deháleamos lea leat sáhkkes ja movttegis inspiseren-oahpaheaddjit geat gozihit ja árvvoštallet iežaset láhttenvugiid, jiena ja geahčastagaid, ja ahte sii leat fátmmasteaddji ja ealljáris, áŋgiris, bargomovttalaš bargit. Sii galget leat sáhkkit dan dáfus ahte sáhttet iđistit vaikke gos, nu ahte oahppit eai bálle hutkat ja dahkat fuones daguid nuppiid vuostá.

Oahpahusbottuid rutiinnat ja Friddjabottuid inspiserenrutiinnat.

3. Njuolggadusat main leat váikkuhusat

Lea dehálaš ahte ceahkis eai leat nu galle njuolggadusa, muhto baicce dakkár njuolggadusat maid oahppit ieža ja ovttas oahpaheddjiin hábmejit. Oahppit sáhttet smiehttat iežaset dili birra, ja evttohit njuolggadusaid ja váikkuhusaid/konsekveanssaid dan ektui. Oahppit geat ieža besset hábmet njuolggadusaid ja váikkuhusaid, oamastit ja áddejit álkibut daid sisdoalu ja mearkkašumi, ja danne maiddái álkibut čuvvot daid. Oahppit geain leat duođalaš/stuorra láhttenváttisvuođat eai respondere váikkuhusaide. Sidjiide ferte láhčit buori ággi oadjebasvuođa hukset ja geahččalit ovttas ruovttuin divvut daid áššiid mat dahket ohppiid dorvvoheapmin. Lea maid vuogas ovttas bargat PP-bálvalusain ja skuvladearvvašvuođabálvalusain jos leat dakkár hástalusat. 1

4. Loavkideapmi ja mobben fáddán miehtá skuvlajagi

Dutkan čájeha ahte mađi eambbo fuomášumi loavkideapmi ja mobben ja dan váikkuhusat ožžot servodagas ja skuvllas, dađi uhcit loavkideapmi ja mobben dáhpáhuvvá.2  Mii fertet danne dávjá ságastit, oahpahit, lohkat, bargat, geahččat ođasartihkkaliid, muitalusaid, drámá, dutkanbohtosiid, filmmaid, čállit, digaštallat ja gullat, ja dán láhkai oahppat loavkideami ja mobbema birra miehtá skuvlajagi.

Oahpaheaddjit galget ohcat áigeguovdilis ođasdieđuid, ođasartihkkaliid, reportášaid, filmmaid maiguin duos dás ain sáhttá čalmmustahttit ja fuomášahttit ohppiid mobbema ja dan váikkuhusaid sihke mobbejeaddjái ja sidjiide geat mobbejuvvojit.

Oahppanresurssat

Mobbeneastadeami guokte rámma

Mobbema eastadanbarggus leat guokte rámma. Olgguldas ja siskkit rámmat doibmet ja leat beaktilepmosat ovttas. Siskkit rámmat leat relašuvnnaid hukset, rievdadit láhttenvugiid ja láhttenminstariid, gulahallan/kommunikašuvdna/ságasteapmi, ja digaštallan. Olgguldas rámmat leat rektor, oahpaheaddjit, oahppit, skuvlabargit, váhnemat, skuvlabussevuoddji, inspiserenoahpaheaddjit, mobbenbargoteama, plánat, kursen ja reaiddut dego teavsttat, filmmat, spealut.

Mo galgá lihkostuvvat oahppobirasbargguin?

Eará ovdánahttinbarggut

Skuvla berre guođđit buot eará ovdánahttinprošeavttaid sihkkarastin dihtii ahte buohkain, sihke jođiheddjiin, bargiin ja oahpaheddjiin lea áigi ja resurssat dán prošektii.

Gáldu: Læringsmiljøprosjektet – Læringsmiljøsenteret.

Čanasteapmi

Skuvlla bargit galget buohkat doarjut ja oasálastit barggus. Lea sáhka das ahte oaidnit dehálašvuođa ja dárbbu oahppat loavkideami ja mobbema birra ja mo dan bissehit ja eastadit leavvamis. Soajáid jorgut, motiveret ja ráhkkanahttit guđet guoimmiset dákkár stuorra ja dehálaš bargui lea dehálaš eaktu dasa ahte lihkostuvvat implementeremiin.

Implementeren

Implementerenáigodat leat dat kritihkalaš áigodat. Dat lea dat oassi/áigodat goas buot teoriijat, višuvnnat, dutkamušat ja jurdagat galget realiserejuvvot ja doaibmagoahtit geavatlaččat.3 Jos dáinna galgá lihkostuvvat vuosttas fágabeaivvi rájes, de lea dehálaš ahte ráhkkaneapmái biddjo doarvái ollu áigi ja resurssat váldit atnui ođđa máhtu. Nubbi lea vel ahte buohkat galget geatnegahttojuvvot váldit atnui ođđa máhtu ja resurssaid daid iešguđet muttuin prošeavttas.

Friddjabottut

Professor Dag O. Hessen dadjá ahte mobben lea oassi olbmo luonddus ja das ii beasa áibbas eret. Dat stivrejuvvo doaimmain mat dađe bahát šaddet negatiiva dahkun áinnas friddjabottuin ja dakkár dilálašvuođain ja sajiin ja čiegain gos oahppit leat friddja ja rávisolbmot eai oainne. Muhto skuvlla rektor, viessobearráigeahčči, oahpaheaddjit ja eará skuvlabargit sáhttet vuoruhit skuvlla stuorámus ja deháleamos «fága» – namalassii friddjabottu.

Skuvla berre áinnas bidjat resurssaid dasa ahte doaimmahit máŋggabealat ja hástaleaddji lihkadanbirrasa ja eará doaimmaid. Stoahkan ja ovttastallan hukse illudovddu ja solidaritehta ja oadjebasvuođa dan bokte ahte oahppit dovdet ahte sii leat oassin mas nu stuorát. Buot dáiddut, vásihusat ja máhttu engašerejuvvojit. Oahppit besset hárjehallat ovttastallama/gulahallama, čoavdit, riidduid ja šiehtadallat oktasaš njuolggadusaide ja čovdosiidda. Illusáhka lea vel ahte dát lea skuvlla álkimus, muhto deháleamos oassi das ahte eastadit ja bissehit loavkideami ja mobbema. Mánát geat ahkiduššet ja geain eai leat hástalusat ja eai dieđe maid sii galget bargat bottuin, álkit mobbegohtet.

Geahča maiddái Friddjabottuid inspiserenrutiinnat.


Flemmen, Oahpaheaddjioahpahusas lášmmohallanoahpaheaddji. utdanningsnytt.no. 2019.

Dás evttohit muhtin doaimmaid friddjabottuide. Muhtin doaimmat gáibidit sierra lanjaid, dego girjerádjosa.

  • Garra- ja litnaduodji/snihkken báiki,
  • Dálvet ráhkadit muohtabácciid,
  • Sárgun-/málenlatnja, speallanlatnja,
  • Rockenrieggát, spáppat, njuikunbáttit, rieggáspealut, «kjegler», ivdneveasttat eai galgga orrut lohkaid duohken, muhto olgun ja geavahuvvot maiddái bottuin, oahpaheaddjit sáhttet maid oassálastit omd leat mielde omd rockenrieggá-«gilvvus»,
  • jitnosit lohkan girjerádjosis,
  • dánsun/aerobic (dalle ferte stuorra skájanas juvllaid alde nu ahte sáhttá dan hoigat olggos ja das ferte leat goavdi, ja spotify),
  • skuvlakoarra,
  • gehččet Mesterens Mester ja suoládehket doppe ideaid dasa mo sáhttá ráhkadit iešguđetlágan gilvvohallamiid/hástalusaid, https://tv.nrk.no/serie/mesternes-mester/sesong/11

  • beaŋkkat main sáhttá čohkkát
  • spábbadoaškun-fierbmi,
  • luvdáhockey heive sihke dálvet ja geasset
  • spábbačiekčanšilju
  • stoahkamiid jođihit movttiidahttit ohppiid jođihit stoahkamiid
  • čuoiganláhtut
  • sihkkelastinbálgát
  • čierastanluohkát
  • njuikenluohkát
  • gakcunseainnit
  • balanserenbáikkit
  • skateboardrámppat
  • beahttun
  • sáhkku – speallan http://www.varjjat.org/govat/doc/norsk.pdf

Gehččet maiddái:

https://kmspeider.no/aktivitetsbanken/category988.html

http://aktivitetsbanken.no/

Loaktinságasteapmi

Loaktinságasteami ulbmil lea oahpásmuvvat ohppiide ja hukset luohttevašvuođa du ja oahppi gaskka. Ohppiidságastallan lea okta daid deháleamos reaidduin maid bokte oahpaheaddji deaivida ovttaskasohppiin. Dán berre čađahit juohke oahppin sullii guktii mánnui. Álggus soaitá fertet dávjjit. Loaktinságasteapmi galggašii leat dialoga hámis, muhto mii leat lihkká muhtin gárvves gažaldagaid dása evttohan (sierra skovvi). Ii dárbbaš eisege buot gažaldagaid ja seammá gažaldagaid geavahit go mii dás lea evttohuvvon. Dii árvvoštallabehtet ja čađahehket ságasteami din dárbbuid, dili, vuogi ja ohppiid mielde. Soaitá ahte eahpeformála ságasteapmi heive buoret oahppanguoimmi/OG molsuma olis.

Lea váttis álo diehtit makkár gažaldagaid galgá jearrat ohppiin vai oažžu dieđuid das mo su skuvlaárgabeaivi lea. Lea goit čielggas ahte oahpásmuvvat ja hukset buori oktavuođa ja nana relašuvnna sihke ohppiide ja váhnemiidda lea vuosttas lávki dán barggus. Jos oahppi ii dovdda du ja ii leat luohttámuš dutnje, de son ii rahpasit muital visot maid lea oaidnán ja vásihan. 

Soaitá son ii máhte muitalit go eai leat sánit ja doahpagat dasa. Danne lea vuogas ahte dii lehpet ságastalan ja digaštallan mobbema ja láhttenvugiid birra ollu vai ohppiin leat sánit ja doahpagat. Ferte maid leat rabas dasa ahte oahppi soaitá háliidit eará gillii muitalit, ja dan gillii mii su lea su váibmogiella.

Gažaldagat galget hábmejuvvot rahpasin, vai oahppit eai beasa ráfis vástidit dušše ovttaskas sániiguin dego –jo, -ii, -in dieđe, -sihkkarit, -várra, -soaitá ja vai ságasteapmi šaddá eambbo dialogan go gažadeapmin. Rabas gažaldagaid hábme jearransániin: mii, maid, ja mo. (garvit manne – jearransáni)

Loaktinságastanskovvi/Trivselssamtaleskjema

Oahpahusbottuid rutiinnat

Dutkan čájeha ahte muhtin oahpahusbottut leat  beaktilat ja buoret go eará oahpahusbottut. Čielga struktuvra, čielga dieđut, áddehahtti oahppoulbmilat, vuordámušat ja rápmi dahket oahppanproseassaid beaktilat. Čavga rutiinnat maiddái eastadit ráfehisvuođa ja moivvi šaddamis.

Dát oasit berrejit leat mielde oahpahusbottuin:

  • Juoidá somás ja miellagiddevaš álgin. Sajáidahttit vuoiŋŋa ja vuordámušaid.
  • Oahpahusbottu oahppoulbmilat, sihke fágalaš ja sosiálalaš gealboulbmilat,  galget gaskkustuvvot čielgasit buot ohppiide.
  • Kollektiivvalaš gaskkusteapmi ja čielga dieđut ja instrukšuvnnat dáhpáhuvvet álggus bottus.
  • Engašeret ohppiid, oažžut buohkaid mielde, fága lea guovddážis.
  • Oahpaheaddji galgá oppa áigge iskat leatgo oahppit ádden. Addit ruovttoluottadieđuid.
  • Positiiva vuoigŋa.
  • Rámidit ja movttiidahttit, ohcat gokko  ja goas sáhttá rámidit. 
  • Oahpahusbottuin lea čielga loahppa ja čoahkkáigeassu.
(Thomas Nordahl) 

Dii sáhttibehtet dieđusge ráhkadit iežadet rutiinnaid oahpahusbottuide, muhto dás juogadit ovdamearkka maid leat viežžan Kampen skuvlla oahppobirasplánas. Dan sáhttibehtet maiddái dieđusge heivehit iežadet skuvlaárgabeaivvi mielde:

Praktihkalaš álgin:

  • Buot ávdnasat maid dárbbašat oahpahusas, leat sajis go diibmu álgá (PC, kopiijat, girjjit, teknologalaš reaiddut, jna).
  • Buot oahppit nullet olgobiktasiid, snuibbaid ja skuovaid.
  • Oahpaheaddji burestahttá ohppiid uvssas.
  • Mearkut jávkama.

Fágalaš álgin:

  • Jaskkodit, váldit girjjiid ja eará reaidduid bajás, čuovvut mielde.
  • Oahpahusbottu oahppoulbmil čuožžu távvalis ovdal go oahppit bohtet luohkkálatnjii ja oahpaheaddji(t)/oahppit lohket dan.
  • Kriteriijat galget čielgasat buot ohppiide. Goas lea ulbmila juksan?
  • Oktasaš álgin dieđuiguin ja instrukšuvnnaiguin.

Doaimmat

  • Gaskkusteapmi, dialogat, oahppit aktiiva (ovttasbargu, oktobargu muitte molsašuddi oahpahus mas lea sisdoallu fokusis).
  • Heivehuvvon oahpahus.
  • Oahpaheaddji bagada juohke ovtta/joavkku dahje kateteris.

Molsut doaimma

  • Dieđihit ahte doaibma-molsun lahkonišgoahtá.
  • Addit ohppiide geat dárbbašit, veahki loahpahit/gárvvistit /barggu.
  • Sihkkarastit ahte oahppit čuvvot oahpahusa.
  • Addit čielga dieđuid.
  • Okta ášši ain hávális.

Láhtten

  • Oahpahusas galgá leat jaska dahje dábálaš háleštanjietna ovttasbargan – oktavuođas.
  • Jos šaddá riedja, oaččut čuovvuleami (oppmerksomhet) ja muittut njuolggadusaid.
  • Jos oahppit vigget ráfehuhttit, de galgá addit dieđu «priváhta» sutnje/sidjiide. Čuovvul váikkuhusain maid dii lehpet šiehtadan ovttas.

Fágalaš loahpaheapmi

  • Čielga loahpaheapmi mas čoahkkáigeassit fágalaš ulbmiliid, geardduheapmi, dehálaš doahpagiid ja muittuhus dan birra mii boahtte oahpahusbottus čađahuvvo ja mat galget mielde.
  • Rámit buot mii lea rámidan veara (ráfálaš bargoboddu, bargoárjja (arbeidsinnsats), ovttasbargu, veahki jearrat, jaskes sirddašeapmi.) Čujut konkrehta dáhpáhusaide ja diliide.
  • Muittut ja iskka oktii vel ahte buot oahppit leat ádden ja fáhten dehálaš dieđuid, lihpuid, leavssuid, geahččalemiid, jna.

Praktihkalaš loahpaheapmi

  • Čorget.
  • Ii oktage guođe oahpahuslanja ovdal go lea čorgat ja friddjaboddu álgá.
  • Oahpaheaddji čuovvu ohppiid gárvodanlatnjii, feaskáriid mielde, ja gitta olggos.

Oahppanguoibmi (OG)

Oahppanguoibmi lea oahpahusvuohki mii geavahuvvo ovddidit iežas ja mielohppiid oahppanjuvssu (læringsutbytte). Guokte oahppi ceahkis bargaba ovttas fágalaš máhttoulbmiliin ja sosiála gealboulbmiliin miehtá oahppanáigodaga, mii dábálaččat lea guokte, golbma vahku.

Instruksa lea ahte soai galgaba ovttasbargat, digaštallat, árvvoštallat goappat guoimmi barggu, motiveret, oahpahit ja veahkehit goappat guoimmi. Oahppanguoibmevuohki sihkkarastá ahte buot oahppit ceahkis oahpásmuvvet bures.

Lea čielggas ahte olbmot ohppet eambbo go besset earáiguin ovttas oahppat. Mii oahppat giela, interaktivitehta, dialoga bokte, ja go oassálastit sosiálalaččat geavatlaš doaimmain (Vygotsky). Son gii oahppá lea aktiiva, ja máhttu ja diehtu šaddá oahppi iežas proseassas. Go mii fertet gulahallat, čilget ja digaštallat, de mii oahppat eambbo. Soaitá maid ahte eambbo ja iešguđetlágan vástádusat ihtet ja oahppit šaddet diđoleappot iežaset máhtu, dieđu ja gelbbolašvuođa.

Oahppanguimmiidárvvoštallan skovvi

Oahppanguoibmevuogi sáhttá geavahit

  • álggus oahpahusdiimmus, gaskan, dahje go
  • áigu čoahkkáigeassit ja loahpahit oahpahusbottu.
  • Smiehttanáigin go oahpaheaddji divvu gažaldaga
  • Go oahppit galget digaštallat ja bidjat ulbmiliid ja kriteriaid
  • Čálalaš ja njálmmálaš árvvoštallama oktavuođas

Ovdal go álggaha dán vuogi, fertejit oahpaheaddjit smiehttat ja plánet mo organiseret ceahkkelanja, dasto lea álo oahpaheaddji gii mearrida dahje geassá geat galget leat oahppanguoimmit. Lea dehálaš oahpistit ohppii dán vuohkái ovdal go álgibehtet. Dasto fertebehtet dahkat kriteriaid das mii lea buorre oahppanguoibmi. Daid ferte hárjehallat. Dás evttohit:

  • Geahččá sutnje gii hállá
  • Guldala su gii hállá
  • Ii gaskkalduhte nuppi
  • Lea konstruktiivvalaččat kritihkalaš (dan fertebehtet ohppiide čilget)
  • Digaštallet
  • Lea dáhttu bargat ovttas
  • Rehálaš
  • Veahkkái
  • Čuovvu mielde

Oahppit galget geavahit positiiva rumašgiela, ja dearvvahit ođđa oahppanguoimmi: «Šaddá somá duinna bargat ovttas». Seammá dáhpáhuvvá go áigodat nohká: Guoimmit dearvvahit ja dadjet: «Lei somá duinna oahpásmuvvat ja bargat ovttas». Gulahallanoahpaheaddji sáhttá geavahit molsunáigodaga liiban ságastit juohke ovtta oahppin moadde minuhta ja merket alcces maid sii vásihedje buorrin ja fuotnin. Mii muittuhit dás ahte ságasteapmi galgá čađahuvvot leat eahpeformála hámis ja oahppi ii galgga dárbbašit árvvoštallat earáid iige iežas. Go vel rávisolbmuid mielasge lea iešárvvoštallan unohas ja bávččagahtti. Don dego oahpaheaddji galggat áigodaga miehtá áicat mo ovttasbargu doaibmá.

Ođđa oahppanguoimmi olis sáhttá oahpaheaddji addit muhtin aviisareportáša, lohkkireivve, govaid, rehketbihtáid dahje eará maid soai galgaba ovttas čoavdit dahje digaštallat ja ovdanbuktit/ságastit ceahkis. Oahppanguoibmeáigodat bistá sullii 2-3 vahku ovdal go molsubehtet.

Mo relašuvnna hukset ja ásahit

Ásahit relašuvnna ja leat ovttas earáiguin lea okta daid vuođđodárbbuin mat olbmos leat. Skuvla lea dakkár báiki gos olbmot deaivvadit ja huksejit relašuvnnaid guđet guimmiide ja guđet guimmiiguin.

Relašuvdna mearkkaša ollu:

  1. Oahppanproseassaide ja fágalaš bohtosiidda
  2. Mánáid ja nuoraid eallinillui
  3. Sosiála oktavuođaide ceahkis
  4. Mánáid ja nuoraid loaktimii, iešárvui ja iežas muddemii/reguleremii
  5. Oahppi boahtteáigái

Oahpaheaddji dárbbaša profeššunealla relašuvdnagelbbolašvuohta vai máhttá áddet ohppiid signálaid ja reageret heivvolaččat dáhpáhusaide, ja vai máhttá positiivan bissut ovttastallamiin.

Profeššunealla relašuvdnagelbbolašvuohta mearkkaša ahte son ovddida ohppiid loaktima ja ovdáneami sihke fágalaččat, sosiálalaččat ja persovnnalaččat ja olles ceahki oahppansearvvi (læringsfellesskapet).

Eai oahpaheaddjit, eaige eará olbmot, láhtte relašuvnnalaččat alo, muhto buohkat láhttejit relašuvnnalaččat muhtumin.

Profeššunealla relašuvdnagelbbolašvuođa lea dárbbašlaš muhto ii leat dat áidna  eaktu dasa ahte ásahit ja hukset buori oahppobirrasa ceahkis. Dás leat muhtin konkrehta cavgileamit:

Dán láhkai čájeha oahpaheaddji ahte sus leat oahppit guovddážis ja ahte son liiko sidjiide:

  • Moddjá, oaidná, reašká ovttas ohppiin ja ahte son speadjalastá oahppi.
  • Lihkadeapmi: Son lihkastahttá omd su gieđa, dahje dollesta oalgái dahje buorresta (muitte ahte eai buot oahppit liiko, dahje leat hárjánan dasa, nu ahte dás ferte leat várrogas)
  • Jietna lea positiiva.
  • Son vállje sániidis várrugasat ja garvá gáskálaš kommentáraid/sarkasmma. Son jearaha. Humoristtalaččat ovttastallá. Reašká ovttas ohppiiguin.
  • Posišuvdna: Son positionere seammá dássái go oahppi nu ahte son sáhttá su oaidnit čalbmái. Vázzá ohppiid gaskka ja birra.
  • Rupmašiin čájeha ahte son guldala, dan láhkai ahte son nivkala, vástida, čájeha bealggi bajás, oaidná, jearrá, seavvá

Visot dát fertejit heivet kontekstii ja leat muttát intensiivvat.

Oahpaheaddji gii láhtte relašuvnnalaččat vállje ovddasmoraš-ehtalaččat stivret oahppi. Dan son sáhttá dahkat ná:

  • Ii garvve, muhto manná dialogii oahppin.
  • Álo čujuha oahppi positiivva beliide.
  • Lea vuogas, ovddasmorašlaš rollamodealla/ovdagovva ceahkis.
  • Dohppe vejolašvuođaid go oahppit háliidit juoidá ehtalaččat dahje idealisttalaččat dahkat iežas birrasis. Son čujuha ja kommentere sin positiiva daguid positiivvalaččat.

Vuoiŋŋamaččaid nearvaseallaid fierpmádat huksejuvvo olles eallima. Ollu dain šaddet go mii positiivvalaččat ovttastallat eará olbmuiguin.

Juohke mánás ja nuoras leat psykologalaš dárbbut vásihit:

Gelbbolašvuođa – dovdat ahte máhttá hálddašit hástalusaid

Gullevašvuođa – dovdat leat árvvolaš ja sávahahtti oassi searvvis

Autonomiija – dovdat ahte son sáhttá leat ieš ja duostat váldit initiatiivva ja ahte dat árvvoštallojuvvo

Ná sáhttet oahppit vásihit gelbbolašvuođa:

  • Son diehtá mii dáhpáhuvvá ja maid son galgá bargat
  • Son lea aktiiva
  • Muhtin jáhkká ja luohttá sutnje
  • Positiiva vuordámušat
  • Buvtta mas OAIDNÁ maid son lea bargan

Ná sáhtte oahppit vásihit gullevašvuođa:

  • Liekkus ja fátmmasteaddji biras
  • Ii sivahit, bealkit ja moaitit
  • Guldalit aktiivvalaččat ja čájehit beroštumi
  • Oahpaheaddji praktisere didaktihka mii duddjo ja hukse searvevuođa

Ná sáhttet oahppit vásihit autonomiija:

  • Su initiatiivvat árvvoštallojit
  • Sus leat válljenvejolašvuođat
  • Son bovdejuvvo eambbo go kontrollerejuvvo
  • Barggut leat jierpmálaččat ja dahket su danin mii son lea

Čieža oasi mat eaktudit profeššunealla relašuvdnagelbbolašvuođa:

1
Oahpaheaddji dovdá autonomiija, gelbbolašvuođa ja gullevašvuođa
2
Sus lea dábálaš ja erenoamáš máhttu mánáid oahppanproseassain
3
Son lea receptiivvalaččat orienterejuvvon - dat mearkkaš ahte son aktiivvalaččat duste (ii garvve) ohppiid, sisdoalu ja iežas.
4
Lagasvuohta
5
Mentalisere – dat mearkkaša oaidnit iežas olggul ja earáid siskkil
6
Positiiva dovddut
7
Ahte sus lea fágalaš máhttu ja didaktihkalaš gelbbolašvuohta
Previous
Next

Gáldu: Louise Klinge: Lærerens relationskompetence – Kendetegn, Betingelser og Perspektiver. Dafolo. 2019. louiseklinge.dk

Skuvla ii galgga dušše plánet fágalaš ovdáneapmái,
muhto maiddái sosiála ovdáneapmái.

Sosiála gelbbolašvuohta

Leat sosiála lea iešvuohta maid mii ovddidit go leat ovttas earáiguin. Dan mii ovddidišgoahtit dan rájes go riegádit. Sosiála gelbbolašvuođa hukset ja nannet go hárjehallat iešguđet ja vurdojuvvon sosiála gálggaid (ferdigheter).

Skuvla ii galgga dušše plánet fágalaš ovdáneapmái, muhto maiddái sosiála ovdáneapmái. Sosiála gálggat galget leat mielde oahpahusplánain, ja oahpaheaddjit/oahppit/váhnemat galget ohppiid sosiála ovdáneami árvvoštallat jahkebeallásaččat seammá láhkai go fágalaš ovdáneami.

Oahppit sáhttet skuvllas oahppat sosiála gálggaid ja sosiála gelbbolašvuođa seammá láhkái go fágaid, nappo struktuvrralaš ja autenttalaš oahppama bokte. Ii danne vai oažžut buorre-koarttaid ja smileysaid, muhto dannego mii dárbbašit oahppat muddet ja geahččat bearrái ja kontrolleret iežamet dovdduid ja láhttenvugiid. Dákkár gelbbolašvuođa mii dárbbašit miehtá eallima ja buot dilálašvuođain mas mii galgat earáiguin gulahallat, ovttastallat ja ovttasbargat.

Dán barggus berre deattuhit gelbbolašvuođa mii lea ávkin ohppiide, omd mo ásahit ustitvuođa, muhto sosiála gálggat leat maiddái ávkkálaččat ja doibmet speadjalin go áigut gávdnat iežamet identitehta ja ásahit eará ja ođđa sosiála fierpmádagaid ja relašuvnnaid/oktavuođaid.

 

Skuvlla oahpahus dieđusge váikkuha sosiála oahpahussii, ja danne dan ferte fátmmastit skuvlla plánaide. Sosiála oahppama sáhttá fátmmastit ja laktit buot fágaide, guoskevaš/relevánta fáttáid bokte ja/dahje bargovugiid ja gulahallanvugiid bokte. Lihkká jos oahpahus lea eksplisihtta, de berrejit dat eksplisihtta osiid árvvut ja prinsihpat leat gustovaččat ja oktasaččat olles oahpahusas, skuvllas. Lea maiddái nu ahte ii leat doarvái dušše oahpahit sosiála gálggaid ja máhtolašvuođa birra. Oahpaheaddjit ja skuvla galgá vuordámušaid bidjat duogábeallái ja vuordit ahte oahppit čájehit ahte sis lea gelbbolašvuohta dán máhtolašvuođa geavahit geavatlaččat eallimis. Heivvolaš ja vuogas láhtten vurdojuvvo, jerrojuvvo ja dáhkiduvvo olles skuvlla bargoveagas ja muđui servodagas. 4

Sosiála máhtolašvuhtii berre bidjat árvvoštallankriteriaid ja ráhkkanahttit ohppiid dasa ahte sosiála máhtolašvuohta árvvoštallo seammá láhkai go fágaid bohtosat ja bargovuogit árvvoštallojit. Dat galget leat ohppiide čielgasat ja sii galget diehtit mii sis vurdo. Mii ávžžuhit omd. juohke mánnui bidjat ovtta sosiála gálgga maid oahppit galget hárjehallat. Soaitá dii fertebehtet leat vel eambbo dárkilat ja konkrehta gálggaid ektui, go dat maid mii leat dás vuolábealde listejuvvon.

Muitet čuovvut ohppiid ja váldit mielde gálggaid ovdáneami árvvoštallamis. Oahppit galget diehtit ahte sii árvvoštallojit maiddái sosiála máhtolašvuođas.

Oahpaheaddji sáhttá gal veahkehit ohppiid ollit sohppojuvvon sosiála gelbbolašvuođaulbmiliid, muhto son dárbbaša sihke oahppi ja váhnemiid mielde.

Sosiála gelbbolašvuođaulbmilat maid berre nuoraidskuvllas hárjehallat

1

Buorástahttit, dearvvahit.

2

Vástidit jos gii nu rávká buorre beaivve.

3

Astat guldalit, ja ii dušše astat, muhto duođas guldalit maid nubbi muitala ja vuordit vuoru digaštallamis/
ságasteamis.

4

Jearrat, hilgut, biehttalit, gohččut ja bivdit juoidá vuohkkasit.

5

Čuovvut skuvlla njuolggadusaid.

6

Láhttet nu mo vurdojuvvon sihke ceahkkelanjas ja olggobealde ceahkkelanja.

7

Čájehit bargoárjja (arbeidsinnsats).

8

Duostat dahkat boastut.

9

Hálddašit hilguma ja beahttaleami vuohkkasit.

10

Hálddašit praktihkalaš ja persovnnalaš hástalusaid.

11

Guldalit oahpaheaddji ja earáid, aktiivvalaččat.

12

Máhttit, ovttas earáiguin, čoavdit sosiála riidduid, šiehtadit, soabadit.

13

Čuovvut oahpaheaddji ja eará skuvlabargiid gohččumiid, jos vel ii leat ovttaoaivilis.

14

Máhttit vuohkkasit ja dábálaččat gulahallat iežasahkásaččain.

15

Identifiseret iežas dovdduid ja máhttit daid kontrolleret.

16

Duoddut oaidnit sárggokeahtes seinniid ja girjjiid ja ii bilidit ávdnasiid ja sárgut seinniide ja girjjiide.

Sosiála gelbbolašvuođaulbmiliid PDF-hámis:

Lukk meny