MEROŠTALLAN
Mii lea buorre oahppobiras?
Oahppodirektoráhtta meroštallá oahppobirrasa ná: Oahppobiras lea dat kultuvrralaš, relašuvnnalaš ja fysalaš bealit skuvllas mat váikkuhit ohppiid oahppamii, dearvvašvuhtii ja loaktimii (2016).
Buori oahppobirrasa
dovdomearkkat leat:
- Skuvllas lea buorre jođiheapmi mii oppa áigge bargá buoridit oahppobirrasa ja mas leat buorit rutiinnat mobbema fuomášit ja bissehit.
- Skuvlla ceahkijođiheapmi bargá áŋgirit hukset ja nannet ohppiid ja oahpaheaddji-relašuvnnaid.
- Skuvllas leat positiiva ohppiidrelašuvnnat ja kultuvra mii ovddida oahppama ohppiid joavkkus.
- Skuvllas leat buorit relašuvnnat váhnemiidda ja ovttasbargu singuin.
Oahppodirektoráhtta
Mat váikkuhit oahppobirrasii?
Jagi 2017 biddjui oahpahusláhki § 9A – 4 doibmii.
Dat lea Doaibmangeatnegasvuohta/ Aktivitetsplikten. Doaibmangeatnegasvuohta čilge mo skuvla galgá doaibmat jos oahppobiras ii leat buorre. Lea oahppi subjektiiva vásihus mii galgá leat vuođđun dan meroštallamii mii lea buorre oahppobiras ja mii ii leat buorre oahppobiras sutnje. Dat mii dutnje, eará ohppiide ja bargiide lea dušši ja bagatealla, sáhttá leat muhtin oahppái hirpmus stuorra ja duođalaš ja loavkašuhtti ášši. Dat mearkkaša ahte skuvla galgá doaibmat go oahppi dieđiha, dahje earát dieđihit ahte sus ii leat buorre oahppobiras.
Čuovvovaš bealit váikkuhit oahppobirrasii: oahppi ieš, lagasbiras ja servodat ja skuvla.
Mis lea buohkain sihke psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuohta. Oahppi psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuohta sáhttá dahkat su erenoamáš hearkin olgguldas váikkuhusaide. Skuvla lea oassi máná árgabeaivvis, seammá go bearaš ja lagasbiras, de son dieđusge ohcá ustibiid ja gullevašvuođa doppe. Su psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuohta sihke váikkuha ja váikkuhuvvo das mii dáhpáhuvvá skuvllas. Dáid mánáide mearkkaša oadjebas ja buorre oahppobiras erenoamáš ollu. Skuvlla oahppobiras sáhttá váidudit máná psyhkalaš ja fysalaš váttuid, dahje sáhttá, jos lea fuones oahppobiras, váikkuhit dasa ahte dat stuorru ja leavvá. Mii diehtit ahte birrasiid 15 % buot nuorain gaskkal 13-17 jagi leat sosiála ja dovduičuohcci váttut, ja dalle eanaš ballu ja lossa miella.1
Ruovttut ja váhnemat leat iešguđetláganat ja sis leat iešguđetlágan vásihusat skuvllain, ja vuordámušat ja luohttevašvuohta skuvlii ja oahpaheddjiide. Sin hearkivuohta sáhttá maid čadnot sin iežaset psyhkalaš dahje fysalaš dearvvašvuhtii, ja man stuorra ovttasbargonákca sis lea. Maiddái eahpesihkkaris ekonomalaš dilit sáhttet máŋgga láhkai čuohcat bearraša dillái. Dát bealit čuhcet dasa man stuorra fágalaš, sosiálalaš ja dovduičuohcci doarjaga mánná oažžu ruovttus. Sin guottut skuvlii sáhttet váikkuhit dasa makkár oahppobirrasa mánát vásihit. Mánát ja nuorat geat vásihit doarjaga váhnemiin sihke loktet ja presterejit buorebut skuvllas go sii geat eai oačču váhnendoarjaga.2 Váhnemat sáhttet leat balus ja soitet dárbbašit erenoamáš doarjaga ja oadjebasvuođa jos sin mánás leat oahppanváttisvuođat dahje kronalaš váttut, dahje lea oktonas.
Sámi servodagain leat buolvvaid ráját eahpečielgasat ja mánát/nuorat oasálastet rávisolbmuid eallimis ollu eambbo go nuorat muđui Norggas ja goit gávpotnuorat. Dat sáhttá leat sihke buorre ja bahá. Buorre dan dáfus ahte nuorat eai leat oalát šaddan dan dillái ahte sii bajásgesset guđet guimmiideaset ja danne joavkodynamihkka, nappo dan maid sii sáhttet dahkat joavkkus, muhto eai dagaše okto, váidu. Bahá jos rávisolbmot leat heajos rollamodeallat. Dat lea dan duohken makkár guottut ja láhttenvugiiguin mánát deaivvadit doppe daid rávisolbmuid gaskkas/birrasis gos sii joreštit ja oasálastet beaivválaččat. Eai buohkain leat váhnenrollat/lagas fuolkerollat, muhto sáhttá leat ránnjá, gáidan fuolki, skuvlabussevuoddji, vuoktačuohppi, bensinstašuvnnabargi dahje hárjehalli geaiguin mánát/nuorat deaivvadit dávjá ja atnet dehálaš ovdagovvan, ja sáhttit dadjat ahte sii leat muhtinlágan váikkuheaddjit.
Ovdagovat goit leat, ja eai soaitte oppa iežage diehtit, ja eai soaitte álo smiehttat man stuorra váikkuhanfápmu sis lea. Váhnemat/lagasbirrasa rávisolbmot fertejit áddet ja leat diđolaččat das man stuorra fápmu sis lea váikkuhit mánáid bajásšaddamii sihke positiivvalaččat ja negatiivvalaččat.
Riiddut bearrašiid ja sogaid gaskka sáhttet váikkuhit negatiivvalaččat ohppiid oahppobirrasii. Negatiivva sealggebealsárdnun guđet guimmiideaset birra sáhttá váikkuhit ahte oahppit eai báljo sáhte ja hálit gulahallat skuvllas. Dát fas dagaha loavkideami ja mobbema sin gaskka. Riidduide sáhttet leat sivat mat eai gula skuvlii, dahje sáhttet mobbendáhpáhusat goabbat bealde, dakkárat maid skuvla ii leat fuomášan ja oaidnán, ja maid birra ruovttut eai leat dieđihan skuvlii. Dákkár dilli sáhttá leavvat ja šaddat duođalažžan ja guhkesáigge riidun bearrašiid ja sogaid gaskka.
Muhtin bearrašat soitet sierranas sivaid geažil stigmatiserejuvvon ja ožžon vuollegis “stáhtusa” dahje heajos sága. Vaikke livččii alla-stáhtus bearaš dahje vuolle-stáhtus bearaš, dahje sisafárrejeaddji, de lea dehálaš loktet ii-vealahanprinsihpa digaštallamii. Dán oktavuođas ferte namuhit ahte maiddái oahpaheaddjit sáhttet stigmatiserejuvvon lagasservodagas ja vásihit unohasvuođaid dego loavkideami ja mobbema váhnemiin ja ohppiin bargodilis skuvllas.
Sámit dego joavkun vásihit rasismma ja cielaheami. Sin biktasat ja eará kultuvrralaš dovddaheamit, eallinvuogit, dadjanvuogit ja giella lea suohtastallangálvun ja bilkidangálvun sosiála median ja dábálaš riikkamediain. Sii maiddái vásihit áitagiid ja muhtimat vásihit njulgestaga doaruheami ja opmodagaid bilisteami. Dákkár dagut leat mielde stigmatiseremin sámiid ja sápmelašvuođa ja njeaidimin sámi nuoraid iešárvvu nu ahte sii sáhttet, jos heahti šaddá, válljet nuppi alternatiivva, nappo čiegadišgoahtit ja hilgut iežaset identitehta.
Sámit gillájit eambbo veahkaválddálašvuođa go earát.3 Ollu mánát gillájit illasteami, doaruheami ja seksuálalaš veagalváldima ruovttuin ja lagasbirrasis. Váikke dat orru leamen surgadis jurdda, de mii fertet duostat dan jurddašit. Dan ánssášit mánát ja nuorat.
Beroškeahttá sivain, de lea skuvllas geatnegasvuohta álggahit doaibmabijuid mat galget buoridit ohppiid oahppobirrasa. Dat sáhttá leat hástaleaddji, muhto dan ii sáhte válljet eret. Ii leat lohpi vealahit ohppiid ja váhnemiid márkanságaid dahje stáhtusa ja gullevašvuođa ektui. Galgá bargat hukset luohttevašvuođa ja oadjebasvuođa positiiva ja dávjá deaivvademiiguin ohppiid, váhnemiid ja oahpaheaddji gaskka. Muhtimin sáhttá leat ávkkálaš viežžat fágaolbmuid olggobealde lagasbirrasa ja eará fágabirrasiin dego konfliktaráđi dahje mánáidsuodjalusa veahkkin čoavdit riidduid, ja geahččalit ásahit buori ja profeššunealla relašuvnna buot váhnemiidda ja ruovttuide.
https://www.nhri.no/wp-content/uploads/2018/06/NNIM_temarapport_web.pdf
Go lea sáhka das makkár bealit skuvllas sáhttet váikkuhit oahppi oahppobirrasii, de lea čielggas ahte ceahkkejođiheapmi lea buot deháleamos. Oahppi – oahpaheaddji relašuvdna, ja dat ahte oahpaheaddji čájeha son berošta, doarju ja vuordá ohppiin positiiva ovdáneami lea buot oahppobirasbargguid vuođđun. 4
Ceahkkejođiheamis lea maid sáhka das ahte oaidnit individuála ja sosiála beliid mat sáhttet áitit buori ja positiiva ceahkkebirrasa, omd ráfehisvuohta, riiddut, loavkideapmi ja mobben. Lea čielggas ahte juohke olbmos lea dárbu gullat searvái. Dat ahte leat oktonas ja olgguštuvvot searvevuođas lea okta dain váivvimus ja bávččageamoš vásihusain maid oahppi sáhttá vásihit. Danne ferte oahpaheaddji háhkat gelbbolašvuođa das mo ceahki jođihit.
Mobbendáhpáhusat čuožžilit áinnas ceahkis dahje eará sosiála rámmaid siskkobealde. Dain leat iešguđet oassálastit geain fas leat iešguđet rollat. Gč govvosa. Juohke rávisolbmo geatnegasvuohta lea bissehit loavkideami ja aktiivvalaččat veahkehit oahppi geasa dat čuohcá. Rávisolbmot sihke skuvllas ja ruovttus galget giktalit ohppiid maiddái beroštit ja oahpahit sin mo veahkehit ohppiid geaid sii oidnet gillámin loavkideami ja mobbema.
Sámi skuvllain, smávit servodagain ja oahpaheddjiin sáhttá, jos oahpaheaddji ii leat diđolaš, čuožžilit rollakompleksitehta (multiple roles). Dat mearkkaša ahte sus sáhttet leat eará rollat go dušše oahpaheaddji-rolla oahppái ja su bearraša ektui. Son sáhttá lassin leat fuolki, risteadni, ránnjá dahje ustit bearrašis. Skuvlla jođiheapmi ja oahpaheaddjit berrejit leat hui dihtomielalaččat rollakompleksitehta ja dan váikkuhusaid. Ovdamearkka dihtii sáhttá čuožžilit dakkár konkrehta ášši ahte muhtin oahppi váidala iežas oahpaheaddjái ahte muhtin eará oahpaheaddji dahje oahppi lea suinna unohasat láhtten. Muhto váidaluvvon oahpaheaddji dahje oahppi soaitá leat lagas fuolki dahje ustit suinna geasa váidaluvvo. Dakkár dilálašvuođat sáhttet čuožžilit ja oahpaheaddjit berrejit leat dasa diđolaččat ja plánet mo sii dákkáriid čovdet/dustejit ohppiide buoremussan.5
Gáldu: Kari Stamland Gusfre: Aktivitetsplikten i praksis. Pedlex. 2018.
Fáktádieđut mobbema birra
Mobben lea duođalaš ášši sutnje gii dan vásiha ja duođalaš maiddái sidjiide geat mobbejit. Birrasiid 6 % Norgga ohppiin vásihit mobbema guktii-golbmii dahje dávjjit mánnosaččat.
17% dain geat leat mobbejuvvon, ledje duođalaš iešsorbmenjurdagat. 30% dain geat leat mobbejuvvon ja lassin leat fágalaš hástalusat ja vuollegis árvosánit, ledje iešsorbmenjurdagat. Lea čielga oktavuohta das ahte lea go oahppi mobbejuvvon, ja man duođalaččat ja dávjá son smiehttá iežas sorbmet.6
Jagi 2020 ledje Norggas 639 olbmo geat sorbmejedje iežaset.
Gáldut: Nasjonal senter for selvmordsforskning og -forebygging ja Forskning.no
Mii lea digitála mobben?
Digitála mobben leat geardduheaddji aggressiiva ja/dahje vašálaš, cielaheaddji dieđut main lea áigumuš loavkašuhttit ja bávččagahttit ovttaskasolbmo dahje joavkkuid, digitála mediaid bokte.7
Digitála mobbemis leat bealit mat eai leat árbevirolaš mobbenvugiin. Vuosttaš bealli lea ahte son gii mobbejuvvo ii beasa das eret. Ii leat čoavddus logget eretge, go eanaš sosiála oktavuohta nuoraid gaskka dáhpáhuvvá sosiála mediaid bokte. Nubbi lea anonymitehta. Anonymitehta čuohcá dan láhkai ahte lea álkit roavvát mobbet go ii oainne nuppi ja ii dárbbaš oaidnit mo dat čuohcá sutnje gii mobbejuvvo. Son ii oainne makkár váikkuhusat leat iežas daguin. Son gii mobbejuvvo ii sáhte sihkkarit diehtit gii lea cealkámušaid ovddidan. Goalmmát lea ahte eai leat dušše geahččit das fysalaš birrasis geat oidnet maid mobbenoaffar gillá. Govat, cealkámušat ja filmmat juogaduvvojit «miehtá máilmmi». Dat sáhttet doppe jorrat jos vel mobben leage nohkan, ja oažžu dakkár geardduheaddji čuozahusa. Njealját lea ahte digitála mobbema álkibut sáhttá dokumenteret. Viđát lea ahte digitála mobben ii leat álki rávisolbmuide fuomášit.
Dán oktavuođas lea veara namuhit ahte váhnemat ja rávisolbmot leat dávjá ollu vearrábut go nuorat ovddastit suhtu ja njálbmut sosiála mediaid bokte.
Mii lea loavkideapmi ja mobben?
Mii lea loavkideapmi?
Loavkideapmi lea go olbmuid sánit dahje dagut negatiivvalaččat čuhcet nuppi vásáhusaide ja eallinkvalitehtii. Dákkár dáhpáhusat sáhttet leat geardduheaddji negatiiva dagut su vuostá, ja áinnas jos dat čađahuvvojit olbmuin geat leat stuorábut, gievrrabut ja/dahje eará láhkai fámoleappot go ieš.8
Negatiiva dagut sáhttet leat fuonášeapmi, bilkideapmi, fysalaš oaguheapmi (illasteapmi) dego huškun, čiekčan, hoigan, bilidit su ávdnasiid, dihtomielalaš olggušteapmi, gč Olggušteami dovdomearkkat, bostalepmi, kødden, gohčodeapmi, negatiivva giellageavaheapmi, negatiivva kommentárat (maiddái sosiála mediain), negatiivvalaš sealggebealsárdnun, romes rumašgiella ja geahčastagat, dahkat ii oaidninge.
Loavkideapmi sáhttá leavvat ja cieggat ja šaddat mobben.
Mii lea mobben?
Mobben lea systemáhtalaš loavkideapmi birrasis gos dat oažžu lobi ráfis leavvat ja cieggat ja gos rávisolbmot ja mieloahppit eai bisset dan.
Mobben lea/leat
- Negatiiva dagut ovttas dahje olusiin nuppi vuostá
- Go dagut dáhpáhuvvet dávjá ja guhkes áiggi badjel
- Go son gii vásiha daguid ii sáhte várjalit iežas daguid vuostá 9
Olggušteapmi ja dan dovdomearkkat
Ollu, na eanaš loavkideapmi ja mobben dáhpáhuvvá čihkosis ja lea váttis fuomášit ja danne maid váttis bissehit. Dákkár mobben dávjá ii fuomášuvvo dannego oahpaheaddji árvvoštallá dan leaikkastallamin ja «køddemin», dahje go oahppit eai dieđit mii dáhpáhuvvá ja dannego oahpaheaddjit eai oainne dahje leat oahppan sáhkkiituššat dakkár beaktilis, sánáidkeahtes mobbenvugiid. Sánáidkeahtes ja čiegus mobbenvugiid ferte dárkilit ja čiekŋalasas ohppiidbirrasis snuoggat ja ohcat dannego dat leat sánáidkeahttá ja čihkosat. Sánáidkeahtes loavkideapmi ja mobben sáhttá guhká dáhpáhuvvat juste dannego dan illá fuomáša go das dávjá leat imašlaš ja čiegus rituálat. Dás lea maid veara namuhit ahte ollugat sis geat mobbejit dán vuogi mielde sáhttet oahpaheaddjái ja eará rávisolbmuid čalmmiid ovddas orrut hui movttegat, sosiála, empáhtalaččat ja ustitlaččat.
Oahppit geat gillájit sánáidkeahtes mobbema sáhttet vásihit ahte ii oktage skuvlabeaivvis singuin háleš, váldde oktavuođa ja ovttastala. Máŋgii dáhpáhuvvá ahte sii ovtta beaivvis eai leat maidege jienádan dahje ovttage olbmon gulahallan. Go dát dáhpáhuvvá guhkká, de sii dovdagohtet iežaset vuolitárvosaš olmmožin ja jurddašišgohtet ahte sii ánssášit dan ja ahte eai sii ábut leat nu hearkkit ja ollu eará ieškritihkalaš cealkámušat riegádišgohtet. Seammás lea maid nu ahte jos sii eai máhte dan bissehit jos vel leage oahppan mo dan dahká, de datge iešalddis lea lassi noađđi – “Go in dange nagot…” . Dákkár loavkideapmi ja mobben galgá skuvladearvvašvuođabálvalus čuovvulit ja dat čuovvuleapmi galgá bissut dassá go mobben ja fápmostruktuvrrat lea nohkan.
Dás čujuhit muhtinlágan sánáidkeahtes loavkidan- ja mobbenvugiide maid sáhttibehtet vákšut:
- Hálešteapmi jaskkoda
- Muhtimat leat lagabui čoahkis
- Negatiiva rumašgiella
- Sirdit iežaset biktasiid ja lávkkaid eret ja/dahje dobbelii
- Jorgalit sealggi
- Čalmmiid jorgut
- Muhtimiid buorrestit ja dearvvahit
- Juohke láhkai jaskadit čájehit ahte it gula searvái
Mobbema váikkuhusat
Oahppi gii mobbejuvvo ja olgguštuvvo searvevuođas, leš dal skuvllas, sosiála mediain dahje muđui servodagas, ii leat oadjebas ja buot su návccat skuvllas ja oahpahusdilálašvuođas mannet dasa ahte dulkot mielohppiidis ja ustibiiddis signálaid dan sadjái go illudit, ahtanuššat, oahppat, stoahkat ja hárjehallat nu mo galggašii. Ollugat maiddái masset konsentrašuvnna, ja garvet ja eai hálit vuolgit skuvlii vai eai dárbbaš mobbema gillát. Danne maiddái sin fágalaš bohtosat futnot.10
Mobben bávččaga dannego du vuoiŋŋamaččat váldet earáid sániid, láhttema iežat ektui ja geahčastagaid duohtan. Don álggát jurddašit ahte dan maid earát dadjet dutnje ja gohčodit du, lea duohta. Ná šaddet earáid sánit ja láhtten du ektui cigget ja šaddet iežat sátnin. Danne ollu olbmot gillájit sosiála ja psyhkalaš váttuin maŋŋá go skuvllaagis ja muđuige servodagas ja bargoeallimis leat gillán mobbema, negatiiva sealggebealesárdnuma, negatiiva árvvoštallama ja eará negatiiva vásihusaid mielohppiin, oahpaheddjiin, fulkkiin ja muđui servodaga olbmuiguin. Muhtimat vásihit nu roavva mobbema ahte sii eai goasse nákce bargat ja servvoštallat dábálaččat servodateallimis.
Maiddái olbmot geat ieža leat leamaš mobbejeaddjit dahje leamaš mielde mobben-joavkkuin mobbemin earáid, ja ráfis beassan mobbet dannego ii oktage bissehan sin, dahje sii eai ádden ahte sin dagut ledje mobbendagut, vásihit psyhkalaš váttisvuođaid ja heahpatvuođa ja vašuhit iežaset. Dávjá eai oza veahki go iežaset mielas sii eai ánssáš veahki. Olbmot geat leat mobben earáid guhká masset empatiija ja ustibiid ja ožžot lassin eará váttisvuođaid dego duođalaš lossa miela.11 Ollugat dieđihit maid ahte sis leat váttisvuođat bargodilis ja oahppodilis ja ollugat geavahit gárrenmirkkuid. Ii leat datte čielggas mii dagaha sin váttisvuođaid. Leatgo sii ovddidan dán dan dihte go leat leamaš mobbejeaddjit, vai leatgo sii dušše nu?12
Mii lea oahppan?
Oahppama definišuvdna lea rievdadit vásihusa ja láhttema dan ektui maid ovdal lea ádden, máhttán ja diehtán.13
Dábálaččat mii smiehttat oahppan lea oahppat fágaid, omd oahppat vearbbaid sojahit dahje konstrueret čiegaid, dahje oahppat gávtti goarrut. Go mii oahppat sojahit vearbbaid, de mii sojahit daid minstariid mielde maid mii leat oahppan, ja čállosat šaddet riekta. Mii leat dalle vásihan ođđa vuogi ja rievdadan “láhttema” vearbasojaheami ektui.
Oahpaheaddji – váikkuha eanemusat oahppanprosessii
Mii sáhttit oahppat sihke vearbbaid sojahit, gávtti goarrut, ođđa láhttenvugiid, sosiála máhtolašvuođa, praktihkalaš bargguid ja ollu eará. Muhtin oahppan gáibida áddejumi ja eará oahppan gáibida ollu hárjehallama, dahje goappašagaid. Son gii lea oahppi ektui deháleamos olmmoš oahppanproseassas lea oahpaheaddji. Oahppanproseassa deháleamos oasit leat oahpahanvuogit, vuordámušat ohppiide ja alcces ja positiiva oahpaheaddji-oahppi – oktavuohta.
Son ohcá, geahččaladdá ja geavaha daid oahpahanvugiid ja strategiijaid maid dutkan čájeha doibmet ja son ii bala geahččaladdamis ja boastut dahkamis. Sus leat čielga ja positiiva, muhto realisttalaš vuordámušat buot ohppiide, ja oahpaha sidjiide metakognitiivvalaš oahppanstrategiijaid ja vuođđogálggaid. Sus leat maiddái vuordámušat alcces ja das mo son jođiha ceahki. Son ásaha, hukse ja ovddida lagaš ja buori oktavuođa buot ohppiide ja sin váhnemiidda. Son čájeha čielgasit ahte son berošta ohppiin ja sin oahppodilis ja ahte son háliida álo sin buoremusa. Son guldala, čájeha empatiija ja ovddasmorraša ja lea positiiva ja vuollegaš iežas ohppiid ektui.14
Mobbema psykologiija joavkodynamihkka
Son gii mobbe nuppi olbmo dárbbaša dábálaččat doarjaga earáin. Son dárbbaša joavkku, mobben-joavkku. Sátni mob mearkkašage stuorra olmmoš- «joavku» mat fallehit dahje baldet muhtuma dahje bilidit juoidá.
Dávjá mobbejeaddjis váilu empatiija dahje son ballá massimis fámu dahje gullevašvuođa jovkui, dahje olgguštuvvomis. Sáhttá maid leat nu ahte son ieš lea mobbejuvvon dahje mobbejuvvo. Dat lea goit ábbas čielggas ahte mánáid- ja nuoraidjoavkkut sáhttet dahkat áššiid maid eai dábálaččat livčče dahkan okto. Lea ollu álkit leat bahádahkki ja dahkat issoras daguid earáid vuostá go leat ollugat fárrolaga. Jietna mii rávve: «Dán it sáhte dahkat – Dát ii leat riekta» váidu dannego go ollugat leat fárrolága legitimeremin daguid ja dainna lágiin ovddasvástádus suorrana («pulveriserejuvvo») nu ahte ii leat šat ovttaskasolbmo duohken.
Mobbejeaddjit ráhkadit ja hábmejit motiivva. Sii ohcet buot mii sin mielas lea fuotni, earálágan ja ártet dan olbmos gean mobbejit, ja oaguhit su dáinna. Motiiva doaibmá dalle dego dakkár dohkkeheapmin dahje ággan dasa ahte lobálažžan dahkat/legitimeret mobbema, ja dalle maiddái sivalašvuođadovdu nohká dahje váidu (lea su iežas sivva go mobbejuvvo). Dákkár oktasaš oaidnu joavkkus ovddida ja nanne maiddái relašuvnna ja čanastagaid mobben-joavkku oasseváldiid gaskka.
Go dát dáhpáhuvvá systemáhtalaččat ja guhkes áiggi badjel, de olmmoš gii mobbejuvvo uhciduvvo dušše dávvirin/ávnnasin mii lea fuonit ja unnitárvosaš mobben-joavkku oasseváldiid ektui.
Skuvla ferte eastadit dákkár joavkkuid šaddamis. Bargat relašuvnnaiguin, dávjá molsut oahppanguoimmi – OG (læringspartner – LP), leat sáhkkii ja ásahit oktasaš rutiinnaid ja daid čavgadit doallat bottuiguin, oahpahusdilis ja dahkat jahkásaš sosiálagelbbolašvuođa-plána maid čavgadit čuovvut sáhttet leat dakkár barggut.15 Eambbo oahppanguoimmi-vuogi birra sáhtát lohkat neahttasiiddus: Oahppanguoibmi.
Nuoraidvuoiŋŋamaččat ja bajásgeassin
Jos mii galgat veahkehit ja bagadit nuoraid ovddidit sávahahtti dábiid ja guottuid, de mii fertet diehtit veaháš dan birra mo vuoiŋŋamaččat doibmet.
Mii diehtit ahte máná vuoiŋŋamaččat rivdet ollu ja johtilit daid vuosttaš eallinagiid, muhto vuoiŋŋamaččat rivdet ja ovdánit ollu maiddái nuoraidagis. Dát guoská erenoamážit vuoiŋŋašguovlluide gos impulsakontrolla, árvvoštallan, suhtuhálddašeapmi ja ovddusplánen dáhpáhuvvá. Rievdadusat leat fysiologalaččat, anatomalaččat ja hormonalaččat. Rievdadusat mielddisbuktet ahte dovdduid ovddasteapmi ja sosiála láhtten ii álo soaba servodaga norpmaid ja vuordámušaid mielde. Mii sáhttit ovtta láhkai dadjat ahte sii leat ođđasithuksenproseassa vuolde.
Oasit vuoiŋŋamaččain maid mii váldit atnui, ovdánit eanemusat ja johtilepmosit, ja danne lea dehálaš ahte nuorat nuoraidagis ožžot čielga čuovvoleami ja buorre bagadeami. Mii veahkehit ja bagadit sin buriid dábiid eanemusat ovdánahttit vai dat bisánit ja cigget vuoiŋŋamaččaide.
Nuoraidagis lea vuoiŋŋamaččaid dovdduid vuogádagas hirpmus alla aktivitehta. Áššit mat min mielas soitet leat duššit šaddet nuoraide hirpmus stuorra, dovduičuohcci ja dehálaš áššin. Lea áibbas dábálaš ahte fáhkka miellamohkkaseapmi ja dovddolaš dáhpáhusat gomihit sin máilmmi. Dakkáriid lea máŋgii váhnemiidda váttis áddet, muhto maiddái nuoraide alcces lea dan váttis áddet.
Eanaš nuorat leat dan muttus ovdáneamis ahte singuin lea vejolaš šiehtadallat ja seammás váldit vuhtii sin dađis lassáneaddji autonomiija. Rávisolmmoš galgá sin (konkrehta fáttá ektui) bagadit dialoga ja šiehtadusaid bokte, čájehit ahte čuovvu mielde ja beroštat nuoras, muhto seammás bidjat čielga, govttolaš rájáid ja čuovvulit šiehtadusaid jierpmálaš vuordámušaiguin ja váikkuhusaiguin.