172
Čoahkkáigeassu
Norggas lea mis lohpi organiseret ja rahčat
áššiid ovddas masa mis lea beroštupmi.
Ollugat válljejit bargat beroštusorganisa
šuvnnain dan sadjái go searvat politihkalaš
bellodahkii.
Politihkalaš bellodagain, mat leat Stuorra
dikkis, lea formálalaš fápmu.Mearkkašaahte
sis lea fápmu láhkamearrádusaid vuođul.
Organisašuvnnat,
nugo
ovdamearkka
dihtii Birasgáhttenorganisašuvdna Bellona,
sáhttet juksat eahpeformálalaš fámu
dakko bokte ahte váikkuhit sin geain lea
formálalaš fápmu. Organisašuvnnat sáhttet
lágidit vuolláičálusáŋggirdemiid, demon
strašuvnnaid ja lobbet dahje feaskárastit.
Norggas lea leamaš guhtta álbmotjiena
steami. Álbmotjienasteapmi,
referendum
,
sáhttá leat mearrideaddjin dahje ráđđe
addin. Ráđđeaddin mearkkaša ahte jienas
teaddjit rávvejit maid Stuorradiggi berre
čuovvut.
Guokte vuosttaš álbmotjienasteami ledje
1905:s. Dalle jienastedje galgá go Norga
geassádit Ruoŧa uniovnnas ja galgá go
Norga šaddat gonagasriikan, monarkiijan.
Guokte maŋemuš álbmotjienasteamis lei
sáhka ahte galgá go Norga searvat Euroh
palaš oktavuhtii (EO:ii) 1972:s ja Eurohpalaš
uniovdnii (EU:ii) 1994:s. Sihke 1972:s ja
1994:s lei snoagga eanetlohku ahte ii
searvat miellahttun.
Siviila jeagohisvuohta mearkkaša ahte
muhtimat diehtomielalaččat rihkkot lágaid
ja mearrádusaid veahkaájo vugiid haga.
Ovddamearkka dihtii sáhttet birasgáhtte
jeaddjit gaikut muhtin fabrihka uvssaid
ja mannet sisa gávdnat lobihis mirkkuid
vurkkodeami. Sin áigumuš lea hehttet ahte
eana dahje juhkančáhci ii mirkkohuvo.
1979:s rahčagohte sápmelaččat oažžut
beroštumi sin eana- ja čáhcevuoigatvuo
đaide. Sámelihkadus vuođđuduvvui, ja
sápmelaččat akšonerejedje iešguđet láhkai.
Stuorámus akšuvdna lei Álttá-Guovda
geain-čázádaga akšuvdna ođđajagemánus
1981:s.
beroštusorganisašuvdna:
interesseorganisasjon
láhkamearrádusat
(pl): lovverk
snoagga:
knepent
