141
Čoahkkáigeassu
300 jagi ovdal Kristusa riegádeami ledje filosofain jurdagat
olmmošvuoigatvuođaid birra. Oaivvildit gávdnojit oktasaš
luondduviđá lágat danne go buot olbmuin lea oktasaš dat
ahte sis lea jierbmi.
1700-logus bohciida Englánddas ođđa ideologiija, dahje
jurddašeapmi man gohčodit liberalisman. Dás deattuhuvvo
ahte juohke olbmos leat friddjavuohta ja vuoigatvuođat.
1700-lohku Frankriikkas gohčoduvvo
bajásčuvgehusáigin
.
Stuorradiggi lea láhkaaddi diggi Norggas. Buot stuorra
diggeáirasat leat lahttun man nu lávdegottis, mat ráhkka
nahttet áššiid Stuorradiggái. Vuosttaš ášši man Stuorradiggi
meannuda čakčat, lea stáhtabušeahtta.
Norgga politihkalaš bellodagain lea dehálaš rolla danin
go rekruterejit evttohasaid báikkálaš ja guovddášlaš poli
tihkalaš bargguide. Sii galget maiddái doalahit oktavuođaid
guovddášlaš politihkkáriiguin ja jienasteddjiiguin. Vállje
juvvojit 169 stuorradiggeáirasa juohke njealját jagi, ja juohke
fylka lea válgabiire. Jus galgá beassat jienastit stuorra
diggeválgii, de ferte leat Norgga stáhtaboargárin.
Maŋŋá stuorradiggeválgga vuođđuda dábálaččat dat
bellodat, mii lea ožžon eanemus jienaid, ráđđehusa. Jus ii
ovttage bellodagas leat eanetlohku, de lea vejolaš válljet
unnitlogu ráđđehusa. Guokte dahje eanet bellodagat
sáhttet vuođđudit koališuvdnaráđđehusa. Stáhtaministtar
jođiha ráđđehusa, ja dan miellahtuid gohčodit stáhtaráđđin.
Sápmelaččat leat eamiálbmot. Eamiálbmot lea álbmot
geat ásset dihto guovlluin ovdalgo stuorraservodat dahje
stáhta válddii badjelasas sin guovlluid. Sámi álbmoga
vuoigatvuođat leat nannejuvvon Norgga Vuođđolága §
110a bokte. Norga lea ratifiseren ON-konvenšuvnnaid ja ILO-
konvenšuvnna nr. 169, mat geatnegahttet Norgga čuovvut
daid. Dát nannejit sámi álbmoga vuoigatvuođaid.
Sámediggi rahppui almmolaččat 1989:s, ja das leat 39 áirasa.
