Buddhisma
50
51
Buddha oahppu
ja eallinnjuolggadusat
Buddha čájeha ja oahpaha olbmuide mo sii galget
eallit vai jukset nirvana ja šaddet lihkolažžan ealli-
mis. Son dajai ahte olbmot eai galgga bahás daguid
dahkat ja ahte sii galget buhtistit sieluideaset. Ollu
buddhisttat čuvvot dán oahpu ja dáid njuolggadusaid
beaivválaččat.
Golbma deháleamos dovddastusa buddhisttaid eallimis
leat:
Golbma čiŋa.
Buddhisttat gohčodit dáid čikŋan
go dat leat sidjiide divraseamos eallinnjuolggadusat.
Dustet Buddhas veahki
Oahppat Buddha oahpu
Čuovvut Buddha eallinnjuolggadusaid
Njeallje
duohtavuođa
Buddha oahppu lea juhkkon njealji oassái.
Dát gohčoduvvojit njealji duohtavuohtan.
Vuosttaš duohtavuohta lea biidnu. Lea
biidnu
go juoga bávččaga. Buddha oaiv
vildii ahte eallin lea biidnu ja bávččas.
Nubbi duohtavuohta muitala manne eallin
bávččaga. Buddha oaivvildii eallin bávččaga
go olbmot leat
runzui.
Sii háliidit suoh-
tastallat ja eaiggáduššat ollu dávviriid.
Goalmmát duohtavuohta muitala mo gal-
gá beassat eret biinnus. Buddha oaivvildii
ahte olmmoš gii
heaitá runzideames,
sáhttá beassat eret biinnus.
Njealját duohtavuohta
čájeha luotta
mii sáhttá bissehit olbmo biinnu.
Dán luottas leat gávcci bálgá. Buddha
oaivvildiiahte son gii lea buot
dáid bálgáid čađahan,
sáhttá juksat nirvana ja
oažžut bestojumi.
Gávcci bálgá
1. Rivttes áddejupmi.
Olbmot galget
áddet karma, ođđasit riegádeami ja
njeallje duohtavuođa.
2. Rivttes jurdda.
Olmmoš gal-
gá jurddašit positiiva, buori ja láđis
jurdagiid.
3. Rivttes cealkin.
Olmmoš ii galgga
gielistit, bilkidit ja šláttardit earáid birra
4. Rivttes dagut.
Olmmoš ii galgga
bargat boasttu daguid.
5. Rivttes eallingeaidnu.
Olmmoš
ii galgga bargat virggiin mat leat
váralaččat alcces dahje earáide.
6. Rivttes áigumuš.
Olmmoš galgá
nu bures go sáhttá, geahččalit buoridit
iežas buorrin olmmožin.
7. Rivttes fuomášupmi.
Olmmoš
galgá fuobmát mo su láhtten váikkuha
earáide.
8. Rivttes spaktan.
Olmmoš galgá
máhttit doalahit jurdagiid dás ja dál.
Buddha oahppu lea dávjá
govviduvvon dego juvlan.
Eallima juvla.