155
Buohkat sáhttet jearrat, buohkat galget oažžut
vástádusa
Buohkat, geat ásset muhtin gielddas dahje suohkanis, galget
sáhttit jearrat gieldda/suohkana njunnošiin mii sin gielddas/
suohkanis dáhpáhuvvá. Ja sis lea vuoigatvuohta oažžut
vástádusa.
Gieldda/suohkanláhka geatnegahttá gielddaid/suohkaniid
doaibmat aktiivvalaččat nugo juohkit dieđuid álbmogii
ovdamearkka dihtii goas gieldda/suohkana vuođđoskuvllat
álget čakčat. Galgá maiddái leat láhččon buoremus láhkai
ahte álbmot beassá čuovvut mielde mii gielddas/suohkanis
ja fylkkas dáhpáhuvvá.
Gieldda/suohkanastivrra čoahkkimat leat dábálaččat rabas
čoahkkimat. Mearkkaša ahte buohkat geat háliidit, galget
sáhttit čuovvut čoahkkima. Áššebáhpárat galget almmu
huvvot buohkaid várás nu ahte galgá leat vejolašvuohta
čiekŋudit áššái ovddalgihtii.
1989:s mearridii Stuorradiggi čuovvovaš njuolggadusaid:
«Riikapolitihkalaš njuolggadusat nannet mánáid ja nuoraid
beroštumiid plánema oktavuođas». Dát njuolggadusat
muitalitmogielddat/suohkanat galget ráhkkanit vuhtiiváldit
mánáid ja nuoraid beroštumiid.
Álggariekteláhka
2003:smearridii Stuorradiggi álggariektelága. Dát láhka addá
juohkehažžii, maiddái nuoraide vuollil 18 jagi, vuoigatvuođa
ovddidit áššiideaset maid oaivvildit leat dehálaččat, báikká
laš politihkkáriidda. Áidna eaktu lea ahte uhcimusat guokte
proseantta ássiin dahje uhcimusat 300 olbmo dorjot evtto
huvvon ášši.
Ráhkkanit gieldda/suohkanválgii
Skuvlla 10. ceahkki lea ráhkkanišgoahtimin gieldda/suoh
kanválgii. Ovtta joavkkus digaštallet jitnosit. Máhtte čuoč
čuha ahte norgga nuoraide lea nuvttá skuvla diehttelas:
«Muhtin riikkain, nugo Zimbabwes, eai oaččo buot mánát
vázzit skuvlla. Lea issoras dilli doppe. Goddet nuoraid jus
ovdamearkka dihtii leat suoládan borramuša».
álggariekteláhka:
initiativrett
