Voltaire (1694-1778) lei jurdda
šeaddji ja filosofa gii elii čuvgehus
áiggis. Son beroštii das ahte buot
olbmuin lei seamma árvu ja buohkain
ledje seamma vuoigatvuođat. Son
oaivvildii ja celkkii ahte buot olbmot
ledje friddja ja ahte sii galge sáhttit
almmolaččat cealkit, dadjat ja čállit
iežaset oaiviliid. Voltaire ii liikon ahte
girku lágaid ja njuolggadusaid bokte
stivrii olbmuid árgabeaivvi.
145
1600–1750
Vuosttaš áviisa álggahuvvui dego
reive jagi 1609. Dađistaga áviisa
šaddagođii almmolaš politihkalaš
ođasčálusin. Jagi 1650 ledje
buot Eurohpa gávpogiin áviissat.
Dávjá lei dušše okta bábir mas ii
lean bajilčálus eaige govat. Govva
čájeha sámi vuosttas áviissa, mii
almmustuvai jagiid 1873-75.
Bartolomeo Cristofori fuomášii
piano jagi 1709. Jethro Tull fuomášii
gilvinmášiinna jagi 1701. Dát dagai
árgabeaivvi olu álkkit ollu boanddaide
geat gilve ovdamearkka dihte
viidnamuoraid.
Dihtet go?
Antoni von Leeuwenhoek jagi 1676
fuomášii bakteriija? Dalle son lei
nagudan dahkat linssa mii stuorru-
dii 280 geardde. Bakteriija son lei
váldán iežas njálmmis.
