rihkkut
badjelduolbmat
vuostálastigohte
álge mannat vuostá
miellačájehusat
čájehit maid oaivvilda
badjánišgohte
šaddagohte, álge badjánit
eanahearrát
geat eaiggádušše eatnamiid
beanta
measta
nuvttá
bálkká haga
vuoiggalašvuođa
buot olbmuin lea seamma
árvu ja meannuduvvojit
seamma láhkai
demokratiija
olbmot leat mielde stivremin
ja mearrideamen makkár
servodat galgá leat
Olbmot gáibidedje
vuoigatvuođaid ja
vuoiggalašvuođa.
cakkai
geahččalii bissehit
eahpidišgohte
álge eahpidit, ii nu sihkkar
čihkosis
suollemasat, muitalkeahttá
almmustahttit
buktit ovdan
dutkanbohtosiid
vástádusaid maid oažžu go
lea dutkan juoidá
Sápmi ja máilbmi
144
Ii sáhte leat álki leamaš dutki, sáhkkii ja
čeahppi 1600- ja 1700-loguin. Risttalašvuođas
lei ain stuorra fápmu ja garrasit
cakkai
ođđa
jurdagiid. Páva ja báhpat eai liikon ahte olbmot
guođđigohte risttalašvuođa ja
eahpidišgohte
dan mii biibbalis čuožžu. Sii dáhtto ahte olbmot
galge oskut Ipmilii ja čuovvut dan mii biibbalis
čuožžu. Dutkit fertejedje dávjá
čihkosis
dutkat ja
čihkosis
almmustahttit dutkanbohtosiid
.
Girku ja báhpat cagget ođđa jurdagiid
Demokratiija álgu Eurohpas
Jurddašeaddjit, politihkkárat ja filosofat hálla-
gohte, čálligohte ja digaštalle ahte juohke ol-
bmos leat vuoigatvuođat ja rievttit maid gon-
gasat ja eiseválddit eai sáhte
rihkkut
. Olbmot
vuostálastigohte
gonagasaid, girku ja eanahear-
ráid. Sii dáhtto eambbo vuoigatvuođaid. Gar-
ra
miellačájehusat badjánišgohte
. Lea go riekta
ahte gonagas feste ja čiŋada dan botta go ol-
bmot nelgot? Lea go riekta ahte báhpat ja
ea
nahearrát
eaiggáduššet eatnamiid ja barggahit
geafes eanabargiid
bean
ta nuvttá
? Olbmot gáibi-
dedje vuoigatvuođaid ja
vuoiggalašvuođa
.
Demokratiija
jurdda bohciidii Eurohpas
čuvgehusáiggi. Revolušuvnnat ja rievdadusat
galge boahtit. Daid birra sáhtát lohkat nuoraid-
skuvlla girjjiin.
