Dutkit dutkagohte
mo olbmo rumaš
doaibmá.
Mikroskohpa
fuomášuvvui.
Dás oaidnit maid olbmot
dutke. Dás leat globus,
kárttat, mátkegirjjit
ja astrolab. Govva lea
málejuvvon 1600-logus.
dutkan
snuoggat ja gávnnahit
vástádusa gažaldagaide
sáhkkes
hálidit diehtit eambbo
reaiddut
ávdnasat maid dárbbaša
go áigu omd. duddjot
juoidá. Veahčir lea reaidu
ofelaččat
geaidnooahpisteaddji
borjjasteami
johtit biekkafámuiguin
ábiid
stuorra mearat
navigerenreaidu
John Harrison lei snihkkár.
Son hutkkai ja ráhkadii dan
vuosttaš navigerenreaiddu
mii dagai ahte skiippat
sáhtte oadjebasat borjjastit
stuora ábiid rastá.
Sápmi ja máilbmi
140
Dutkan
Dutkan
ovdánii garrasit čuvgehusáiggis. Newton
dutkagođii nástealmmi ja sáhtii muitalit ollu ođđa
dieđuid. Olbmorupmaša birra eai lean ollu dieđut.
Ovdal ledje
sáhkkes
olbmot lobiheamet čuohppan
ja dutkan jápmán olbmuid. Čuvgehusáiggis šattai
dábálaš ahte doaktárat ja dutkit ožžo lobi dutkat
rupmaša mii lei jápminduomu gillán. Dáinna lágiin
ožžo olbmot ollu ođđa dieđuid das mo olbmo rumaš
doaibmá. Doaktárat dutkagohte ja gávnnahedje
maiddái ođđa dálkasiid.
Dutkan ovddidii ollu ođđa teknih
kalaš fuomášumiid.
Mikroskohpa
ja navigerenreaiddut ledje dehálaš
reaiddut
mat led-
je ávkin. Mikroskohpa dagahii ahte bakteriijaid sáh-
tii oaidnit ja dutkat. Skiippat ledje nástealmmi bokte
rehkenastán ja gávnnahan luotta ovtta sajis nubbái.
Ovddeš návigerenreaiddut eai lean doarvái dárkilis
ofelaččat
. Skiippat dávjá láhppojedje ja ripme gáddái
dahje jávke ja eai šat gávdnan ruovttoluotta.
Navi
gerenreaidu
buoridii ja dagai skiippaid
borjjasteami
oadjebassan stuora
ábiid
alde. Skiippat sáhtte dál
borjjastit guhkás.
