Láidehus risttalašvuođa ja
eallinoainnu oahppogirjái
Risttalašvuohta lea máilmmi stuorámus/viidámus oskkoldat.
Dat vulggii Gaskaábi nuorttabealde, ja viidánii miehtá Roma-
riikka. Risttalašvuohta vulggii Jesusis gii ásai Nasaretas, Pales-
tinas. Dat oahpaha su eallima birra, oahpu, ipmašiid maid son
dagai, ja su jápmima mii dáhpáhuvai birrasii jagi 30 m.Kr. Su
čuovvuleaddjit muitaledje sága ja fievrridedje viidáset earáide
dan oahpu maid sus ledje oahppan. Uhca juvddálaš searvegottáš
sierranii ja šaddagođii ođđa oskkoldahkan; risttalašvuohtan.
Risttalašvuođa huksemis ja leavvamis leamaš suorraneamit,
vuos katolalaš ja ortodoksa oainnut. Das maŋŋá suorraneigga
iešguđet risttalaš oskkoldagaide. Dál mii sáhttit dadjat ahte dat
lea globála. Risttalašvuohta ii leat duššefal oskkoldat, muhto
politihkka, fápmu, kultuvra ja servodatovdáneapmi. Biibbal, ja
erenoamážit ođđa testamentá lea buot risttalaččaid bassi girji.
Dat lea dahkkon njálmmálaš muitalusaid, ja muhtin čállosiid
vuođul. Boarráseamos risttalaš gáldut leat Bávllosa reivvet mat
čállojedje birrasiid 20 jagi maŋŋá Jesusa jápmima. Evaŋgeliijat
leat čállon muitalusaid vuođul.
Dán oahppogirjjis sáhtát lohkat mo risttalašvuohta ipmir-
duvvo ja čađahuvvo Sámis, Norggas ja máilmmis dán áiggi,
Biibbala mearkkašupmi kulturipmárdusa ja oskku gáldun, ja
risttalašvuođa mearkkašupmi servodahkii ja kultuvrii. Dás
gieđahallo maiddái risttalašvuođa iešguđetlágan árbevierut
ja girkoservodagat.
Eallinoaidnu gieđahallá oaiviliid dan birra mii olbmoeallin lea,
ja mo dat berrešii leat. Muhtin eallinoainnut leat oskkoldahkii
gullevaččat, nu go risttalašvuohta. Das čilgejuvvo ahte olbmo
eallima váldoáigumuš lea ovttastuvvot Ipmiliin maŋŋá jápmima.
Eará eallinoainnut fas leat humanisttalaččat. Dat mearkkaša ahte
olmmošárvu ja dálá olbmoeallin lea guovddážis. Humanisttalaš
