8 / 74
7
Mii lea osku?
Oallugat leat geahččalan defineret mii osku lea. Muhtumat čilgejit
ahte osku lea jáhkku vuoiŋŋalaš sivdnádusaide, omd. ovtta dahje
máŋgga ipmilii. Váttisvuohta dákkár čilgehusain lea ahte dat ii leat álo
nu riekta. Buddhismmas ja konfusianismmas eai leat ipmilat dahje
vuoiŋŋalaš sivdnádusat nu deaŧalaččat, ja gávdnojit maiddái olu juvd-
dálaččat, hindut ja risttalaččat geat oaivvildit ahte ateisma maid lea
osku. Dát fas čujuha eará váttisvuhtii: ovtta ja seamma oskku sáhttá
doahttalit hui iešguđetge ládje. Ii dat ge leat mihkkege erenoamážiid
ahte olbmuin geat gullet seamma oskkolaš árbevirrui, sáhttet leat
mihá stuorát erohusat go olbmuin geain lea iešguđetlágán oskkolaš
duogáš. Oktavuohta manná oskkolaš rájiid rastá ja guđege oskku
siskkobealde leat olu iešguđetlágán bealit. Dasa lassin rivdet oskkut
ja vuogit áiggi mielde. Vuohki mot oskku ipmirdit ja čuovvut dán áig-
ge, ii dárbbaš leat seammá go mot dan ipmirdedje ja čuvvo 2-300
jagi dás ovdal.
Go galgat guorahallat oskkuid
oskkudieđalaš
bealis, de lea osk-
ku duohtavuohta dakkár ášši maid mii eat árvvoštala. Dat mii lea
guovddážis, lea mot oskkolaččat ieža ipmirdit ja doahttalit oskku.
Oskkuid sáhttá guorahallat máŋggaládje, ja vástádusat maid oažžut
go jearrat mii osku
lea
, vulget das mot mii jearrat. Mii sáhttit omd.
jearrat muhtun oskku sisdoalu birra, dan historjjálaš šaddama ja ov-
dáneami birra, makkár rituálat čađahuvvojit ja maid dat mearkkašit,
oskku ja servodaga oktavuođa birra – ja olu eará áššiid. Dat maid mii
ipmirdit “oskkuin”, vuolgá das guđe bealis mii geahččat oskku, ja dan-
ne eat oaččo goassege dušše ovtta vástádusa dasa mii osku lea.
Olu olbmuide lea osku hirbmat persovnnalaš ášši. Osku addá
čovdosa eallima čiekŋaleamos áššiide: geat mii leat, gos mii boahtit
ja maid galgat dahkat iežamet eallimiin. Olbmuide geat beroštit dák-
kár áššiin, šaddá osku hui deaŧalaš ja lagas ášši. Earát fas eai leat
nu čadnon dákkár áššiide, eai goit buot áigodagain eallimis. Dalle
šaddá osku juoga masa gullá danne go lea riegádan dihto kultuvrii
gos dihto oskkolaš árbevierru lea guovddážis. Mii osku lea, vuolgá
danne maiddái das maid guhtege jurddaša eallima ulbmila ja vuorbbi
birra. Go galgat guorahallat oskkuid ja ipmirdit daid, de lea danne
deaŧalaš čájehit sihke rabasvuođa ja sáhkkiivuođa, seammás go
čájehit ahte mii doahttalit dan ovttaskas oskku – ja olbmuid vuoigat-
vuođa oskut maid háliidežžet eallima olu jearaldagaid dáfus, leaš dal
ieš ovttaoaivilis dahje ii.
Ipmiláhčči, man lea málen
Michelangelo.