101
Liberalismma servodatoaidnu nappo lea ahte ovttaskas
olbmos galgá leat eanemus lági mielde ekonomalaš ja
politihkalaš friddjavuohta, ja stáhta ii galgga dasa seaguhit.
Iešstivrenjulggaštus
Sis, geat ledje guođđán Eurohpá ja fárren dan ođđa Ame
rihkkái, ledje ain nana ovttaskas olbmo vuoigatvuođat.
Amerihkalaš friddjavuohtasoađis brihttalaččaid vuostá
mearriduvvui 1776:s «The Declaration of Independence»:
Mii oaidnit dáid leat čielga duohtavuohtan: ahtebuot olbmot
leat riegádan seammaláganin, ja leat ožžon dihto vuoigat
vuođaid sin sivdnideaddjis, maid ii oktage sáhte rivvet eret.
Dáid vuoigatvuođaid gaskkas leat eallin, friddjavuohta ja
lihkkoohcan vuoigatvuohta.
Bajásčuvgehusfilosofat
1700-lohku Frankriikkas gohčoduvvo
bajásčuvgehusáigin
.
Fránskalaš filosofat ohce ođđa dieđuid, ja čálle leksikonaid.
Ákkastalle garrasit ahte olbmo jierbmi ja dieđalaš áddejupmi
dahje ipmárdus berrešedje stivret
servodaga. Dan ii galgan gonagasa
«ipmillaš» fápmu dahkat. Dán
vuolggasajis Montesquieu ráhkadii
prinsihpa juohkit fámu golmma
oassái:
– Álbmotválljen čoahkkin galggai
mearridit lágaid.
– Gonagas galggai stivret.
– Duopmostuollu galggai dubmet.
Dát hutkkus lei okta sivain fránskalaš
revolušuvdnii mii bohciidii 1789:s
čuorvunsániiguin: «Liberté, égalité,
fraternité» – friddjavuohta, ovtta
láganvuohta, vielljavuohta.
Muhtun dáiddár hábmen olmmošvuoigat
vuohta-cealkámuša mii celkojuvvui
borgemánus 1789. Das deattuhuvvojedje:
Friddjavuohta, ovttaláganvuohta ja
vielljavuohta, «Liberté, égalité, fraternité».
Iešstivrenjulggaštus:
uavhengighetserklæring
vuolggasadji:
utgangspunkt
