100
Gaskaáigi
Lunddolaš lágat, maid stoisisttat ovddastedje, eai vuhtii vál
dán min áddejumi mielde olmmošvuoigatvuođaid. Šlávva
vuohta čilgejuvvui ovdamearkka dihtii lunddolaš ortnegin,
ja vuoiŋŋalaš gažaldagat ledje deháleappot go olmmošlaš
gažaldagat.
Eurohpás lei katolalaš girkuin stuorra fápmu, ja gonagasat
ledje «gonagassan Ipmila árpmus» danin go ledje ožžon
fámu Ipmilis.
Go Itália gávpogat šadde fámolažžan 1300-logus, de šattai
eaŋkil olmmoš eambbo guovddážii. Olbmuid iešárvu ja jier
bmi bođii eanet oidnosii.
1500-logu reformašuvdna geahnohuhtii katolalaš girku
fámu. Lea dattege váttis oaidnit dan maid mii navdit olm
mošvuoigatvuohtan, danin go gonagasat ledje oktoráđá
laččat. 1600-logus ledje garra oskusoađit Eurohpás.
Liberalisma
Dađistaga go gávppašeapmi lassánii ja ruhta šattai dehá
labbon, de šattai ođđa servodatseahtu,
boargárseahtu
.
Eatnašat geat gulle dán sehtui, ledje gávpealbmát ja duojá
rat. Boargárseahtu dolkagođii das ahte ádelolbmát eai dárb
bašan máksit vearu. Stáhta namas gonagas, ádel ja girku eai
doahttalan boargáriid oamastanvuoigatvuođaid.
Englándda filosofa John Locke (1632-1704) hábmii ođđa
áigge ideaid,
liberalismma:
Vaikko eana ja buot uhcit heakkalaččat leat oktasaččat buot
olbmuide, de lea ovttaskas olbmos oamastanvuoigatvuohta
su iežas persovdnii. Dasa lea dušše sus vuoigatvuohta. Su
rupmaša rahčamušat ja su gieđaid barggut leat su.
Lockeoaivvildiimaiddái ahte láhkagalggai stivret servodaga,
ja eai ge dat olbmot (gonagas ja ádel) geat juohke áiggi
stivrejit. Son beroštii erenoamážit oamastanvuoigatvuođas
ja osku- ja oamedovdogažaldaga iešmearrideamis. Stáhta
bargu lei suddjet dáid vuoigatvuođaid. Locke oaivvildii ahte
friddjavuohta lea seammá go dat mii ii leat bákkolašvuohta.
Oktoráđálaš:
eneveldig
Eaŋgalas filosofa John
Locke (1632-1704).
servodatseahtu:
samfunnsklasse
boargárseahtu:
borgerskap
