92 / 172
92
OECD
Máilmmi riggámus ja demokráhtalaš riikkat leat ásahan
searvvi maid gohčodit namain: OECD. OECD mearkkaša:
The Organization for Economic Cooperation and Development.
OECD-lahttoriikkat barget ovttas buoridit gávppašeami riik
kaid gaskka ja ekonomalaš ovdáneami.
EFTA/EEO
Eanaš Eurohpá riikkat leat
EO
:a. miellahtut. Muhtin riikkat
eai leat das mielde. Dat leat Norga, Liechtenstein ja Šveica.
Sii leat mielde muhtin searvvis mas lea namma EFTA. EFTA-
leat riikkat mat eai leat EO-lahtut. EFTA lea ožžon lobi leat
fárus EEO:s. EEO mearkkaša
Eurohpá Ekonomalaš Ovttasbargo
searvi
, ja lea ásahus mas buot EO ja EFTA riikkat leat mielde
vuovdimin ja oastimin gálvvuid guđet guimmiin. Ollu biillat
mat vuojašit Norggas, leat boahtán Duiskkas. Daid lea Norga
oastán Duiskkas vai olbmot Norggas sáhttet mannat biilagáv-
pái oastit dakkár biilla. EEO-riikkat barget ovttas maiddái
dutkanbargguin ja
luonddugáhttemiin
. Olbmot geat ásset
EEO-lahttoriikkain, sáhttet friddja johtit Eurohpá riikkaid
gaskkas, sihke turistan ja bargin.
Máilmmiviidosaš eamiálbmogiid
organisašuvnnat
Máilmmiviidosaš eamiálbmogiid organisašuvnnat barget ovt
tas
čalmmustahttit
eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Dan sii
dahket iešguđet láhkai. Muhtimat čuvvot mielde ja
raporterejit
láhkarihkkumiid
ON:ii. Earát fas barget riikkaid eiseválddiid
EO
eaŋgalasgillii: EU
luonddugáhttemiin
suddjet ja gáhttet luonddu
vai ii billistuvvo ja nuoskki
duvvo
čalmmustahttit
oidnosii dahkat, fuomášahttit
raporterejit
dieđihit
láhkarihkkumiid
ii čuovo lága