Heargevuodjin
Lášmmohallan iešvuođat
Makkár doaibma
Heargevuodjin gilvvohallansuorgin Sámis ii leat gal nu boaris. Almmolaš gilvovuodjimat álggahuvvojedje 1950 logus, muhto jáhkkimis ovdalis gilvaledje hearvva dihtii mátkkoštettiin, sihke reagain ja sabehiiguin (dolgastit). Go herggiin gilvala dahje vuoddjá, de dárbbašuvvo dápmon heargi. Dat mearkkaša ahte heargi lea dápmon vuodjimii, vuodjenheargi. Heargegilvovuodjin odne lágiduvvo 1000 m dahje 2000 m bánas. Sprinttas sabehiiguin lea bána 201.16 mehtera. Odne eai geavahuvvo šat reagat gilvooktavuođain, muhto dušše dolgastit.
Lášmmohallamis gullá heargevuodjin olgodoaimmaide valáštallan suorgái. Heargevuodjin hástala motorihka, gievra- ja sávrivuhtii, ja maiddái snáhppilvuhtii.
Eará fágaid ektui: Heargevuodjima sáhttá geavahit luonddufágas gos fáddán lea dálki ja eallit. Sámegielfágas fas go oahppá sániid mat gullet rehkii, sabehiidda ja čuoigamii/čierasteapmái.
Doahpagat
merkejuvvon dahje áidojuvvon vuodjinsadji mas lea dihto guhkkodat.
vuodjit herggiin sabehiiguin
seamma go gielká, muhto stuorát
lea dat ávnnas mii guoddá olbmo muohttaga alde go čuoigá, čierasta dahje njuike.
man bures dahje heajut sabehat/reahka johtá muohttagis. Buorre siivu dahje heajos siivu.
boazu mii lea dápmon vuodjinvárás
