Oahppoplána
1. Ođđa oahppoplánabuktosa, bajiidoassi ja lášmmohallan fága
- Ođđa oahppoplánabuktosa, mii álggii doaibmat borgemanu 1. b. 2020.
Oahppoplánabuktosis leat golbma oasi: Bajiidoassi, fága- ja tiibmojuohkin ja oahppoplána juohke fága ektui. Dat lea láhkaásahus oahppoláhkii ja mii gálgá mearridit oahpahusa.
Skuvlla árgabeaivvi galgá lea vuođđuduvvon oahppoplána bajiidoassái. Ja sisdoalus juohke fágas galget oidnot bajiidoasi árvvut ja prinsihpat. Bajiidoassi lea juhkkojuvvon golbma oassái, namalassii: Oahpahusa árvovuođđu, Oahppama prinsihpat, ovdáneapmi ja oahppahábmen ja skuvlla práksisa prinsihpat.
Vuođđu lášmmohallanoahpahusas lea dál dat oahppoplána lášmmohallamis, mii álggii doaibmat borgemanu 1.b. 2020.
2. Mii lea rievdan ovddit lášmmohallan oahppoplánaid ektui?
Lášmmohallan oahppoplánas galgá stoahkan ja hárjehallan leat eanet go ovdal, ja maid geavahit dan bargovuohkin. Dat mii lea unnon, leat oasit mat gusket valáštallamii. Luondduvásáhusat, ja sihkkaris ja bistevaš johtolat luonddus leat dehálaš oasit fágas. Oahppit gálget leat eanet mielde iežaset oahppoproseassas ja árvvoštallat iežaset ovdáneami. Fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuohta galgá eanet ovttas. Oahppit gálget áddet ja dohkkehit ahte buohkain eai leat seamma vejolašvuođat, ja dohkkehit dan, ja sáhttit bargat ovttas buohkaiguin.
3. Váldooasit lášmmohallan oahppoplánas, oaniduvvon sisdoallu
Dat gii gálgá oahpahit lášmmohallamis ferte geavahit «Bajiidoassi – vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat» ja olles lášmmohallan oahppoplána. Ja dan alde hukset buorre jahkeplána mii gokčá gelbbolašmihttomeari dan ceahkis gos oahppu addojuvvo.
Lášmmohallan lea dehálaš fága movttiidahttit eallinagi lihkadanillui ja fysalaččat aktiiva eallinvuohkái iežas eavttuid vuođul. Fága galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ovdánahttet gelbbolašvuođa hárjehallama, eallinvuogi ja dearvvašvuođa birra ja besset oaidnit maid iežas áŋgiruššan mearkkaša olahit mihttomeriid. Fága galgá movttiidahttit ohppiid bisuhit lihkadeami ja dearvvašvuođaovddideaddji eallinvuogi maŋŋá loahpahuvvon skuvlavázzima ja boahttevaš bargoeallimis.
Fága galgá maiddái hástalit sin duostilvuođa iskkadit iežaset rájáid. Stoahkan, olgodaddan, dánsun, vuojadeapmi, valáštallandoaimmat ja eará lihkadandoaimmat leat oassin oktasaš oahppahábmemis ja identitehtahábmemis servodagas. Olgodoaimmat ja luonddus johtaleapmi addet vuođu luondduillui, luonddu árvvusatnimii ja birasdiđolašvuhtii.
3.2.1 Lihkadeapmi ja rumašlaš oahppan
Oahppit suokkardit iežaset identitehta ja iešgova, ja reflekterejit ja kritihkalaččat jurddašit lihkadeami, rupmaša, hárjehallama ja dearvvašvuođa oktavuođaid birra. Lášmmohallan galgá addit vejolašvuođa rumašlaš oahppamii stoahkama ja olgodaddanhárjehallama, dánsuma, valáštallandoaimmaid ja eará lihkadandoaimmaid bokte.
3.2.2 Searvan ja ovttasdoaibman lihkadandoaimmain
Oahppit galget čoavdit hástalusaid ja bargobihtáid oahppansearvevuođas ja máhttit reflekteret ovttasdoaibmama ja ovttaárvosašvuođa birra. Dat mearkkaša dohkkehit erohusaid ja fátmmastit buohkaid, beroškeahttá eavttuin.
3.2.3 Olgodoaimmat ja luonddus johtaleapmi
Luondduvásáhusat ja oadjebas ja guoddevaš johtaleapmi leat guovddážis. Lášmmohallamis galget oahppit beassat vásihit iešguđetlágan olgodaddanvieruid, maiddái doaimmaid mat gusket sámi kultuvrii.
Fágaidrasttideaddji fáttát galget čatnat lášmmohallama, llihkadeami ja rumašlaš oahppama oktii demokratiijain ja mielborgárvuhtii ja guoddevaš ovdáneapmái.
Njálmmálaš gálggat
Njálmmálaš gálggat lášmmohallamis leat máhttit guldalit ja muitalit lihkadandoaimmaid birra, ja máhttit čilget ja ovdanbuktit iežas vásáhusaid ja reflekšuvnnaid.
Máhttit čállit lášmmohallamis lea plánet, muitalit ja árvvoštallat iežas ovdáneami fágas. Dat mearkkaša maiddái ráhkadit iežas hárjehallanplánaid.
Máhttit lohkat lášmmohallamis lea ohcat, dulkot ja kritihkalaččat árvvoštallat iešguđetlágan teavsttaid ja dieđuid ja ohcat máhtu mii lea dárbbašlaš ovdánahttit gelbbolašvuođa fágas
Máhttit rehkenastit lášmmohallamis lea geavahit matematihkalaš ovdanbuktimiid plánet ja čađahit lihkadandoaimmaid girjás beliid ja reflekteret daid birra fágas.
Digitála gálggat
Digitála gálggat lášmmohallamis leat máhttit geavahit digitála resurssaid suokkardit, leat hábmejeaddjin ja čoavdit praktihkalaš hástalusaid fágas.
Gealbomihttomearit ja dađistaga árvvoštallan lea juhkkojuvvon 4 oassái vuođđoskuvllas ja 3 oassái joatkkaskuvllas. Vuođđoskuvllas lea maŋŋil 2., 4., 7. ja 10. luohkká. Joatkkaskuvllas lea maŋŋil juohke skuvlajagi.
10. ceahkki: Ohppiin galgá leat okta oppalašárvosátni.
Jo: Ohppiin galgá leat okta oppalašárvosátni. Jus fága lea máŋgga jagi badjel, de galget oahppit oažžut árvosáni dušše fága bajimuš dásis.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat.
Jo3 studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmat skuvllas. Jo3 oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus
4. Bargovuogit oahppoplánas
Váldoášši galgá leat stoahkan ja hárjehallan, ja unnit dat mii guoská valáštallamii. Dat galgá addit eanet vejolašvuođaid oahpaheddjiide geavahit eanet induktiiva vuogi ovddeš oahppoplánaid ektui. Dat addá maid eanet vejolašvuođaid oahppiide ieža geahččalit, ja ahte ieš lihkadeapmi lea guovddážis, ja ii nu ollu dat mo galgá dahkkojuvvot.
5. Sámi oasit lášmmohallan oahppoplánas
Dat mii guoská sámi osiide oahppoplánas lea dat mii lea bajilčállosis «Olgodoaimmat ja luonddus johtaleapmi. Ahte lášmmohallamis galget oahppit beassat vásihit iešguđetlágan olgodaddanvieruid, maiddái doaimmaid mat gusket sámi kultuvrii». Muhto dát plána addá maid vejolašvuođa geavahit stohkosiid ja valáštallama maid sámit lea geavahan ovdal ja maid otná beaivve. Oasi dáid doaimman gávnnat maid dán neahttabáikkis.
