Ij leah jïjnjh tjïehpieslidteratuvren gærjah åarjelsaemien gïelesne. Goh Gaebpien Gåstan vaajesegærja Gaaltije 1987:esne bertesovvi, dellie lij voesteges vaajesegærjam mijjen smaaregine. Beagkoes noerhtesaemien daajhtije Nils-Aslak Valkeapää skræjrine lij guktie daam gærjam åålmehtehtin.

daajhtije – kåånstnere, tjiehpije

Maajehjaevrien dunniebealesne, gogka ij naan geajnoe, desnie lea sijjjiem mij gohtje Maajehnjuana, Gaebpien Gåsta desnie årroji altese maanabaeleste.
Maana-gaedtie: Gåstan lea vaajesem mij aaj lea vueliem altese gærjesne jïh desnie soptseste altese maanagaedtien bïjre:

Mov maana-gaedtie dan seadtoes lij
Tjoevkes lij elmien jissie
Biejjie goeki dan bijjene elmesne
Mov maana-gaedtien sijjiem biktieji

Biejvieh lin moenjehth, glienjehtin elmiem
Ij lin naan balvh mah åvtem gaptjin
Mov maana-aajmoe haelehti dan vijriem
alnadahki dubpelen, vaeriej duakan

Jaevrie lij dåedtjies
guelieh tjïevledin
Mov eejhtegh jïjtsh vaatoem jaevreste vaetiehtin
duvvene jaevresne gurhtie aaj govli
jaevrien voerngesne aejvesti


Baakoeh:

biktedh - baahkedidh
biejvie – biejjie
moenjehth – moenjeh; buaredh; tjaebpies vearolde
glienjehtidh – klienjedh; gïjkedh; giltedh
maana-aajmoe – maanan åssjalommesh
alnadahke – stoerre deava, båvne vuj vaartoe gusnie maahtah vijries gïehtjedidh bïjre jarkan
tjïevledidh – gosse guelieh tjïevledieh dellie lea buerie håagkodh
vaatoe – onnetji beapmoe
vaetiehtidh – tjaebpieslaakan gihtjedidh maam joem åadtjodh
gurhtie – ledtie man lea tjamke sårkoes tjoeje
aejviestidh – guhkede tjåarvodh; aejvierdidh – hujnesne vuj måeresne joejkedh

Mearan Gåsta lij noere ålma dellie bovtsigujmie barki. Mubpie veartenedåarosne lij stoerre stadjoe Maajejaevresne, jïh såajhti tyskeridie Gåstam aaj geerelin. Mearan Gåsta dåaroefaankine lij dellie dan garre njåvtasovvi guktie dåaroen mænngan idtji vielie maehtieh båatsojne barkedh.
Klikkbar fotnote.

Jïjnjemesh vaajesidie altese gærjesne Gaaltije leah saemiengïelesne tjaalasovveme, mohte muvhth daaroengïelesne aaj. Dagke nimhtie dorjeme ihke gaath jïjnjh åarjelsaemieh eah åådtjeme jïjtsh ietniengïelem lïeredh, jïh altese håhkoe lea dagke daaroen vaajesigujmie buektiehtidh lohkijide eadtjoestidh saemien aaj lïeredh.

Saemiej-eatneme
Gaebpien Gåsta aaj, guktie jïjnjebh saemien tjaelijh, tuhtji vihkeles aamhtesem saemiej eatnemereaktah nænnoestidh. Dej baeliej goh daaroeh eelkin jaevride dulviehtidh el-njuvvien åvteste, dellie saemieh jïjnjh gåatomelaanth gaerviehtin. Saemien lidteratuvresne tjïelke seamma-leejns damtesh vuajna Paulus Utsien jïh Gaebpien Gåstan vaajestimmien gaskesne. Joekoen vuajna Gåstan vaajesisnie Aejverde, gusnie lea seamma vaejviem jïh hujniem goh Paulusen vaajesisnie Dan guhkiem, juktie lægan dååjrehtamme ammes almetjh tjuerpieslaakan eatnemen vööste dåemiedamme.

Oppgaver og spørsmål
Laavenjassh:
1. Lohkh Paulus Utsien jïh Gaebpien Gåstan vaajesidie Dan guhkiem, Gaedtehth gaedtie jïh Aejverde. (Gaski/Kappfjell, Åvtese jåhta – åarjelsaemien tjaalegh jïh tjaalegh åarjelsaemien. 2004. DAT, Guovdageaidnu.)
2. Guktie sïjhth datne daej göökte tjaeliji damtesh tjïelkestidh?
3. Man åvteste lea eatneme dan vihkeles saemien vaajestimmesne?
4. Aktine vaajesisnie vååjnoe eatnemen lea damtesh jïh sealoe – magkerh baakoeh buerkestieh eatneme lea sårkosne?

Gaebpien Gåstan beagkoesommes vaajesem åarjelsaemien raedtesne lea Gaavalohke mij dovne vueline lea. Jïh daate vuelie bene guvvede Gåstan håksoem jïh vaejtiem åarjelsaemiej båetije biejjide, ihke daennie vuelesne Gåsta gaajhkh åarjelsaemieh krievvine ussjedi, jïh guvhkiehtæjja daennie vuelesne eevtjede bovtse jïh åarjelsaemieh rïektes otnjegem vaedtsedh, ektesne.

Gaavalohke

Båetieh mov gaavalohke
daagkoe lea vaalje
vuelelen njååjte lea
åvtelisnie stoerre-vaegkie

Skodth mov gaavalohke
såevmie lea daajroes
gåatome jaksoes lea
jijnje-vaerie åvtelisnie

Båetieh mov jovje-råtnoe
båetieh mov aaltoe
miesie sarva
båetieh mov gaavelh-krievvie

Skodth mov gaavalohke
iejtohte vualka
gaejvielidie gaejvide
skodth mov gaavalohke
(Gaaltije, 1987 DAT)

Baakoeh:
gaavele – bovtse mij lea aelhkie juhtiehtidh ihke lea tjåanghkosne jïh almetjh dåerede.
iejtohte – eajtohte, båastoe otnjegem vualka
gaejvielidh – gejvielidh, bovtsem dåastoehtidh jïh rïektes otnjegem stuvredh
gaejvide – gajvijide, gajvije lea bovtse mij sæjhta jïjtse haaran vuelkedh

Deejrih badth...
Gaaltije lij voesteges vaajesegærjam mijjen smaaregine, jïh maaje guhkiem lij aajne vaajesegærjam åarjelsaemien gïelesne.

Litteraturhenvisninger:
Lohkh vielie:
– Gaebpien Gåsta/Gustav Kappfjell 1987: Gaaltije. DAT, Guovdageaidnu.
– Gaski, Harald jïh Lena Kappfjell (deajv.) 2005: Åvtese jåhta – åarjelsaemien tjaalegh jïh tjaalegh åarjelsaemien. DAT, Guovdageaidnu.
– Saemien sijte: Åarjel-saemieh – samer i sør, Årboknr.8, Snåsa.
– Saemien sijte: ”Joiken lever”. Åarjel-saemieh – samer i sør, Årbok nr.1, Snåsa.

Rammetekst:
” Vuelie - dan baakoen tjoeje lea goh svïhtjeminie, guktie almetje åådtje baakoen njuvvesne njyörtedh jïh baaja sealoe dejnie dïevhtedh – sårkosne jïh aavosne. Mænngan lea daennie njuvvesne mïnneme dellie sealoe lååjnehks jïh raeffies. Nov guktie sealoem binhteme.”

” Jïjnjh almetjh mannem gihtjeme: Gåessie dån eelkih joejkedh? Im annje maahteme moenedh mennie aejkiemïeresne. Mohte mænngan jïermestalleme dle måjhtajim aahka utni mannem eelhpedh dejnie: Datne lih joejkeminie goh reakasovvih, jïh aahtjedh joejkemine böötih!”
(”Joejkeme jeala”, Sámis nr.3, 2006)