Koloniseren dáhpá
huvvá go okta riika
dahje guovlu “váldá”
nuppi riikka dahje
guovllu ja gohčoda
dan iežas.
Čuvgehusáiggis
badjánedje ođđa
jurdagat.
Sápmi ja máilbmi
8
Koloniseren
Koloniseren lea sátni maid dávjá šattat deaividit
dán girjjis. Koloniseren dáhpáhuvvá go okta riika
dahje guovlu “váldá” nuppi riikka dahje guovllu
ja gohčoda dan iežas. 1600-logus
čavggai
kolonise-
ren ja Englánda, Fránkariika, Portugal, Spánia ja
Vuolleeatnamat ledje stuorámus kolonisttat. Dán
girjjis beasat oahppat makkár guovlluid máilmmis
sii koloniserejedje. Beasat maid oahppat ollu dan
birra mo sápmelaččat gillájedje go njeallje riikka
riidaledje sin
riggodagaid
alde, ja dađistaga kolo
niseregohte Sámi.
Čuvgehusáigi
1700-lohku lea gohčoduvvon
čuvgehusáigin
.
Čuvgehusáiggis
badjánedje
ođđa jurdagat ja
stiv
renvuogit
, ja olbmot vuostálaste garrasit
eanan
hearráid
ja gonagasaid. Dát dagai ahte dábálaš ol-
bmuid árgabeaivi dađistaga buorránii. Sii ožžo ea-
net
vuoigatvuođaid
. Čuvgehusáigi mielddisbuvtti
maid
revolušuvnnaid
ja ođđa fuomášumiid.
Dihtet go?
Dánmárku ja Norga leigga
ovttastuvvon
riikkat
1390-logu rájes gitta 1814 rádjai. Danne dán girj-
jis geavahuvvo
doaba
Dánmárku-Norga, go lea
sáhka Norggas.
čavggai
šattai garraset
riggodagaid
ávdnasiid main lea alla
ruđalaš árvu
čuvgehus
čuvggoda, áddet ja
oahppat eambbo
badjánedje
šadde, álge
stivrenvuogit
vuohki mo stivret ovtta
riikka
eananhearráid
eaiggáduššat eatnamiid
vuoigatvuođaid
riekti
revolušuvnnaid
stuorra rievdadeamit ser
vodagas, oanehis áiggis
ovttastuvvon
oktii čadnon, ovttas
doaba
sátni, čilgehus
