Sápmi ja máilbmi
126
Johtin ja fárren
Ii lean dušše nu ahte
vierrásat
bohte Dánmárku-
Norgii. Maiddái olbmot Dánmárku-Norggas vulge
eará guovlluide. Ollu olbmot johte Amsterdamii,
Vuolleeatnamiidda. Ledje eanaš nuorra nieiddat
ja gánddat geat manne. Sii bargagohte reaŋgan
ja biigán rikkis gávpealbmáid dáluin. Muhtimat
fidnejedje barggu skiippaid alde ja álge mearra
almmájin ja besse johtit miehtá máilmmi. Doppe
ledje ollu buoret
bálkkát
go Dánmárku-Norggas.
Ollusat náitaledje ja ásaiduvve dohko, muhto
muhtimat bohte ruoktot sihke ruđaiguin ja eará
ávdnasiiguin.
Muhtin olbmot fárrejedje maiddái Sápmái. Dop-
pe lei buorre sadji ja ollu eana. Sápmelaččat eai
lean merkon ja
áidon
eatnamiid alcceseaset. Sis
ii lean dat vierru ahte
ovttaskas
olmmoš sáhtii
oamastit eatnama. Dat han gulai
sohkagoddái
dahje
servvolašvuhtii
, siidii. Dohko bohte olbmot
sihke Mátta-Norggas ja Oarje-Norggas. Sii álgga-
hedje eanadoalu ja huksejedje
hirsadáluid
vuotna
gáttiide. Sámit geat ásse dáid siiddain, johte oro-
hagas orohahkii ja bivde gottiid ja guolástedje.
Sis ii lean eanadoallu. Easkka go norgalaččain ja
suopmelaččain ohppe šibitdoalu, de šaddagohte
fástaássin
.
vierrásat
amas olbmot
bálkkát
mávssut maid ožžo barggu
ovddas
Muhtimat fidnejedje
barggu skiippaid alde.
Sámis lei buorre sadji
ja ollu eana.
áidon
ceggen áiddi birra
ovttaskas
olmmoš okto
sohkagoddái
fulkkiide, bearrašii
servvolašvuhtii
buohkaide geat ásse
servodagas
hirsadáluid
dállu mii lea muorra
dimbariiguin huksejuvvon
(beahce- dahje guossa
muoras)
fástaássin
ássat ovtta báikkis, ii
sirddašit
