28 / 50
28
Ipmil-Jubmel-Jupmele
lei guhkkin eret olbmuid
beaivválaš eallimis, ja su hárve bálvaledje. Vai
sámit heaittášedje bálvaleames noaiddesvuođa
ja dorvvaštivčče kristtalašvuhtii, de miššonbáh
pat rievdadedje sámi
Ipmil-Jubmel-Jupmele
na-
mahusaid kristtalašvuođa Ipmila namahussan.
Dákko bokte lea sámi dološ oskku namahus sei
lon otná áigái, muhto lea dušše ožžon ođđa sis-
doalu.
Ipmila
lagamus lei
Dierpmis
,
mii muhtun gál
duid dieđuid mielde lei bajimus ipmil.
Dierpmis
(máttasámegillii «Horagallis», mii lea skandiná
valaš loatnasátni) lei bajánipmil mii dagahii riđu
(stoarpma), bajána ja álddagasa ja nu arvvi. Dat
lei árvvus adnon danne go dat attii arvvi, mii lei
buorrin šaddui. Dat
buhtistii
áimmu vai dávddat
ja bahás vuoiŋŋat eai beassan cieggat olbmo
rupmašii. Das lei nappo fápmu olbmuid eallima,
dearvvasvuođa ja jápmima badjel. Danne sá-
mit das balle ja dan doahttaledje ja bálvaledje
viššalit.
Beaivválaš eallima várás ledje dát ipmilat:
Leaibealmmái
lei meahcástanipmil. Leaibe
muorra adnojuvvui bassi muorran, ja dan ostu
geavahuvvui vuoidat dahje málet goavdá gov
vosiid. Erenoamážit bivddedettiin guovžža lei
deaŧalaš addit bálvvos-sállaša dasa vai gáhtte
bivdiid, muđuid gale sáhtii guovža goddit sin.
Čáhcealmmái
lei fas guolástanipmil. Sullasaš ip-
mil lei
Guolleipmil
(«Gulli Ibmel»). Muhtun eará
ipmil lei
Bieggaalmmái
mii lei deaŧalaš godde-
bivdui, omd. botnjat biekka vai gottit mannet
bivdorokkiide.
Bárbmoáhkká
bearráigeahčai
bárbmolottiid vai giđđat bohtet dearvan
Bár-
pmus
, lieggaeatnamis.
Guorga
,
mii lei lottiid
«gonagas» ja dieđihii ahte giđđa lea boahtán,
galggai maiddái doallat logus Bárbmoáhká ovd
das galle lotti bohte giđđat ja galle dušše mátk
koštettiin, nu ahte son beassá mearridit galle
lotti oažžu váldit gitta.
Boaššoáhkká
orui boaššu
vuolde ja attii bivdolihku. Seammasullasaš ipmil
lei
Gieddegeašgálgu
gii ásai
gieddegeažis
dahje
goahtešilju ravddas ja suodjalii goahtešilju.
D
earpmis
sárgojuvvon
P
oala
-Á
ndde goavdái
.