Mii dáppe 3

85 / 172

85
Norga dohkkehii soahpamuša go sin eamiálbmot leat sámit.
Dat mearkkaša ahte ILO-konvenšuvdna guoská Norgga sámii­
de. Dán láhkai áigu Norgga stáhta veahkehit sámiid bisuhit,
várjalit ja nannet daid vuoigatvuođaid. Muhtin eamiálbmot­
vuoigatvuohta lea:
Buot eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta geavahit, ođasmahttit ja fievr­
ridit boahttevaš buolvvaide iežaset máidnasiid, gielaid, njálmmálaš
árbevieruid, jurddašanvugiid, čállinvugiid ja girjjálašvuođa. Sin
báikenamat ja nammadanvierut galget bisuhuvvot ja várjaluvvot.
Gávdnojit ollu eará eamiálbmotvuoigatvuođat.
ILO- konvenšuvdna nr. 169 lea leamaš buorre sámiide danne
go dat lea leamaš vuođđun ealáskahttit ja nannet sámi vuoi­
gatvuođaid ja sámi kultuvrra. Maiddái eará eamiálbmogat
máilmmis atnet ávkki soahpamušas.
ONa Dálkkádatpanela
Muhtin dálkkádatdutkit vuođđudedje jagi 1988 ON:a Dálkká­
datpanela (Intergovernmental Panel on Climate Change –
IPCC). Das leat ollu čeahpes dálkkádatdutkit ja áššedovdit,
miehtá máilmmi fárus. Sii lohket ja árvvoštallet buot dut-
kosiid mat dahkkojit dálkkádaga hárrái miehtá máilmmis.
Dutkosiid bokte sii árvvoštallet makkár váikkuhusat dálkká-
datrievdamis leat máilmmi álbmogiidda ja lundui. Juohke
viđát jagi sii almmuhit raportta.
Mii geavahit menddo ollu, ja molsut dahje lonuhit dávviriid
dávjá. Dalle fertejit fabrihkat ja fitnodagat buvttadit eamb-
bo ávdnasiid ja biergasiid. Fabrihkat ja fitnodagat illudit
go olbmot geavahit ja ostet ođđa buktagiid dávjá, go dalle
nannet
dahkat fámoleabbon
ealáskahttit
eallát fas
dálkkádat
dábálaš dálki, arvi/muohtti
ja temperatuvrrat dihto
guovllus máilmmis, omd
lea davviguovlluin arktalaš
dálkkádat (buolaš dálvvit)
áššedovdit
olbmot geat dihtet ollu áššis,
dás: dálkkádagas