Basic HTML Version
Sápmi ja máilbmi
86
Aristoteles
(r. 384 o.m.á. – j. 322 o.m.á.)
Aristoteles lea nammaduvvon máilmmi
vuosttaš dieđalaš dutkin.
Aristoteles lei filosofa. Son oaivvildii
ahte lea dárbu iskat ja geahčča
laddat jos galgá gávdnat duohta
vástádusaid. Oktii bijai son 20 vuon
cá lállit 20 mani/moni oktanaga.
Daid son rabai ja dutkkai juohke
beaivve. Dainna lágiin son gávnna
hii mo vuoncáčivggat šaddet beaiv
vis beaivái ja loahpas ihtet dego
fiskes dolgiluvvan vuoncáčivgan
olggos manis. Son maiddái ordnii
ja rátkkii buot dieđuid. Dalle lei álki
áddet mo luondu lei huksejuvvon.
Son lei vuosttaš olmmoš gii jugii el
liid guovtti jovkui: Eallit rikki haga
ja riggeeallit. Daid son fas jugii
njammieallin, loddin, guollin, njoam
mun ja amfibiijan. Dáinna lágiin son
fuomášii ahte fális lei njiččehas iige
guolli, nugo eatnašat gádde. Dáh
páhuvai gal maid ahte Aristoteles
mettii. Son jáhkii ovdamearkka dihtii
ahte beaivváš jorai eatnama birra.
Hippokrates
(r. 460 o.m.á. – j. 377 o.m.á.)
Hippokrates ásahii doavttirskuvlla. Oahppit
fertejedje lohpidit ahte sii galge geavahit
máhtu duššefal dasa ahte buoridit, ja ii
goassege dasa ahte vahágahttit olbmuid.
Hippokrates lea namahuvvon máilm
mi vuosttaš doavttirin. Son fuomášii
ollu ođđa áššiid dávddaid birra.
Hippokrates áiggis gádde olbmot
ahte buohcuvuohta lei ipmiliid
ráŋggáštus. Son geahččalii olbmuide
čilget ahte dávddain leat lunddolaš
sivat. Sáhtii ahte buohcci lei borran
guohcagan borramuša dahje ahte
lei gollon. Hippokrates oahpahii
doaktáriid iskat buhcciid rupmašiid
dárkilit. Rumaš sáhtii čájehit mak
kár dávda olbmos lei. Son maid
dárkkuhii ahte buhcciin galggai leat
jaskat ja buhtis iežaset birrasis. Sii
galge oažžut dálkasiid mat ledje
geahččaluvvon ja dahkan earáid
dearvvasin.