Basic HTML Version
85
11000 o.m.á. –500 m.m.á.
Muhtin dovddus olbmot antihkkaáiggis
Sokrates
r. 470 o.m.á. – j. 399 o.m.á.
Sokrates dubmejuvvui jápmimii, go lei
hárdán ipmiliid ja oahpahan nuoraid verro
šit. Son dubmejuvvui jugistit mirkko.
Ollu das maid mii otne diehtit, leat
vuolgán antihkkaáiggi Greikkas.
Sokrates lei dan áigge filosofa
dahjejurddašeaddji. Son váccašii
gáhtaid mielde ja háleštii olbmui
guin. Son ávžžuhii olbmuid ieža
smiehttat, ja ii ge dušše čuovvulit
buot maid earát oaivvildedje. Son
hálidii ahte olbmot galge leat
vuoiggalaččat, muitalit duođaid ja
leat buorit guđet guoibmáseaset.
Loahpas son dubmejuvvui jápmimii
go lei váikkuhan nuoraid vuostálas
tit ja hárdán ipmiliid. Sus ledje ollu
oahppit ja okta dain lei Platon.
Platon
r. 427 o.m.á. – j. 347 o.m.á.
Govva boares universitehtas, Oslos.
Platon ásahii máilmmi vuosttaš
universitehta filosofaide. Dan uni
versitehta namma lei Akademiija,
ja vuođđuduvvui jagi 387 o.m.á..
Dán universitehta studeant
tat imaštedje, jurddašedje ja
geahččaledje áddet/ipmirdit máilm
mi. Juste dat dáhpáhuvvá ge otná
universitehtain. Doppe leat duktit
ja professorat geat ohcet dieđuid
ja dutket buot máilmmis.