Page 41 - Sapmi & mailbmi 1 mánáid

Basic HTML Version

41
11000 o.m.á. –500 m.m.á.
Ipmil sivdnida beaivvášálbmoga riikka
Ovdal go ođđa máilbmi šattai, vác­ca­
šii ipmil jávregáttis. Dop­pe lei rom­is­
vuoiŋga mii bokta­lii eat­nan­­vu­loš­vuoiŋ­
ŋaid. Eatnan­vuloš­vuoiŋŋat ráh­ka­
dedje hirbmat rieja ja huikasa. Ipmil
ii liikon dasa maid son gulai. Son
čur­­vii vuoiŋŋaide: “Orrot jaska, buot
vuoiŋ­ŋat! Allet ráfehuhte mu!” Muhto
vuoiŋ­ŋat jotke ain čuor­vumiin, láv­
lu­miin, huikimiin ja ráhkumiin. Ipmil
suhtai ja jurdilii: “Eatnan­vuloš­vuoiŋŋat
galm­mistit sivvui. Mun fer­ten gohččut
Beaiv­vi, iežan bártni boahtit deike.
Sus leat liegga suotnjarat maiguin son
sáht­tá jaskkodahttit eatnavuložiid.
Son čurvii: "Beaivi, bija duoljebihtáid
sabe­hiid vuollái ja doama deike bisán­
keahttá. Doama deike áhčát lusa."
Beaivi bođii. Su sabehat šealgá­dedje
dego silbbat ja čuovgi sabetluottat
čuv­gejedje ija. Beaivvi bártnit gohčodit
dáid otná dan beaivvi Beaiv­vi geaid­
nun, dahje lodderáidalassan.
Ipmil dajai iežas bárdnái: "Mun háli­
dan sivdnidit ođđa ja buoret máilmmi.
Ođđa máilbmi galgá leat nu čáppa
ah­te eatnanvulošvuoiŋŋat girdilit eret
go oidnet dan. Dasa mun dárbbašan
du veahki, bártnážan." Beaivi vástidii:
"Lohpidan báitit ja čuovgat du ođđa
máilmmi badjel."
Ipmil dárbbašii álddu go áiggui sivdni­
dit ođđa máilmmi. Son vieččai álddoža
mii njolggástii Bassiváris. Dan son ieš
njuovai ja bálkestii dávtti jávrái gos
eatnan­vuložat
ásse. "Dávttis
galgabehtet
hukset šalddi
gaskal sevdn­
jes eatnan­
vuloš­máilmmi
ja almmi.
Bálkán oažžu­
behtet dávttiid go ođđa máilmmi ássit
oaffaruššet ipmil­iidda." Vuoiŋŋat doap­
maledje hukset šalddi, man bokte ip­
mil sivdnidii ođđa máilmmi.
Álddu juolggit šadde máilmmi goa­đá­
dassan. Biergu šattai eanan. Varra­
suonat šadde johkan, ja guolggat
šad­de mearihis vuovdin. Váimmu son
rokkai eatnamii. Boazoguođoheaddji
ain otne ge sáhttá gullat váimmu julki­
min go son jaskadit čohkká várrenju­
nis ja guo­đoha ealus. Álddoža oaivvis
ipmil sivd­nidii albmeasi, vai beaivváš
ii boald­daše ođđa máilmmi. Álddu mo­
raš­laš čalmmiid son darvvihii albme­
assái. Dat šadde Iđitguovssonástin ja
Eahkedisguovssonástin.
Nie huksii ipmil dan ođđa máilmmi
mas mii otne ássat. Ráđđejeaddjin dán
ođđa máilmmis lea Beaivi. Son báit­
tii, čuvgehii ja liggii máilmmi nu ahte
eatnanvuložat jaskkodedje.
Olbmot mat šad­dagohte ođđa máilb­
mái, ledje Beaivvi bártnit.