Dát girjjáš sisdoallá sámeguovlluid šattuid namahusaid. Measta buot máin-našuvvon šlájat ja vuollešlájat šaddet Sámis dahjege dan Davvi-Fennoskán­dia eanavii­dodagas, man lullirádján lea oarjin 62° N ja nuorta­geahčin Guoládaga Darjjiriddu, 41° E. Logahal­la­miin leat šattut ja šaddočearddat, maiguin sámit šaddet dahkamuššii iežaset luonddubir­rasis. Lassin leat muh­tin gilvvašattut ja hear­varásit, mat leat dov­dosat maid Sámi beal­do­beaŋkkain dahje seaidne­guorain. Láidestagas máinnašuvvon namat leat maid ozuin.

Váldologahallan addá gova dan šaddoriikka oasis, mii lea deai­vamis sámiid ássanguovlluin. Listá lea normatiiv­valaš. Das leat renskejuv­von eret ollu bálda­lasnamahusat ja dasa leat lasihuvvonhutko­juvvon namat, mat dievasmahttet namahusaid systemáhtalaš luonddu. Fárus leat šaddoriikka (Plantae) guokte geavlli (divisio), namalassii Pteri­dophyta (iđussuotnašat-tut) ja Sper­matophyta (siep­manšattut), maid oktasaš namman lea adnojuv-von suotnašaddut (Tracheo­phyta). Šaddo­riikii lohkkojuvvojit maid sám-máliid geavli ja máŋggaseallat debbot, dajahus Algae. Oppa šattuid riikka (regnum) taksonomalaš oai­vejuohku oidno čuovvovaš siiddus.

Jeahkálat (Lichenes) ráhkaduvvet guobbariid ja debbuid ovttaseallimis ja juoga­duv­vojit váldoráhkadusosiideaset guobbariid mielde. Dat gullet guopparriikii (Fungi) – eaige leat mielde dán logahallamis. Goalmmát ealániid riika lea ealliriika (Animalia), mii juohkása gevlliid sajes oaive­joavkkuide (phylum). Otnábeaivvi ”viidát geavahuvvon muhto subjektiivvalaš” klassi-fiserema mielde ealánmáilmmis leat oktiibuot vihtta riikka (Wilson 1996, 171). Baktearat, alitbaktearat ja virusat leat ovttaseallat ealánat main ii leat seallaváimmus ja dat gullet Monera riikii,go fas ovttaseallat álgoealánatdahjege Protista leat váimmosseallagat (Eucaryota). Máŋggaseallat eallit, šattut ja guobbarat leat dieđus maid váimmosseallagat. 2. Ealánmáilmmi šaddoriika

3. Šattuid álbmotlaš ja dieđalaš ortnet

Dán girjjáža systematihkka lea vižžojuvvon eanas suomagiel gieh­tagirjjis Biologian sanakirja (1993, 568-575). Muđui taksonomalaš ortnet čuov-vu Retkeilykasvio- ja Den nordiska flora –namat šaddogirjjiid.

Sápmelaččaid iežaset oaidnu luondduriikkas dahjege bio­logii­ja systema-tihkka ii leat seamma čielggas. Soames osiid das lean gieđahallan Sámegiel loddenamahusaid (1993) láidestatčállosis. Dás muittuhan dušše albmotlaš taksonomalaš ort­negiid labiilavuođas ja eahpedievas­lašvuođas. Vaikke diđolašvuohta birasluonddus ja dan oktonas albmanusain livččii olbmuid gaskkas dárki omd. dálkkasšattuid hárrái, de oppanasgovva luonddu­s báhcá liikká álkit seavdnjadin. Muhtumin oppa luond­duortnega ráhka­dahkii gullá ”sihkkarin” dušše juohku elolaš ja jápma tiŋggaide – iige datge rádjá leat áibbas čielggas. Omd. geđggiid ja čáziid elolažžan govahallan lea dábálaš.

Čuovvovaš siiddu skemágovaiguin geahččalan čájehit soames erohusaid álbmotlaš ja dieđalaš taksonomalaš ortnegiid gaskkas. Daid lassin berre muitit, ahte álbmotlaš govva ja govahallan ealli- ja šaddoriikkas lea oppa áiggi lihkadusas dahjege rievdamin. Dat boahtá aiddo systema­tihka dievas-meahttunvuođas ja eahpesihkkarvuođas (omd rásit «dakŋasat). Juohke álo go ohppojuvvo ođđa ášši, dat váik­kuha oppa govvii. Buorre ovdamearka das lea biologaid gávnnahus, man mielde olles "riika", guobbarat, galggai sirre-juvvot sihke ealliin ja šattuin. Dát ođđa diehtu lea cieggan hui njozet stuorra álbmoga diđolašvuhtii (muhtun šaddodutkitge šiitet dan ain, omd. Kasvien maailma 5 1981, 1781), áinnas go vel dakkárge "šattuid" go jeahkáliid galggašii lohkat válduosiideaset mielde dien guopparriikii. Maiddái ealli- ja šaddoriikka máŋggatlogit "vuolit" oaivejoavkkut ja geavl­lit, maid ferte iežas gielas gohčodit omd. máhtun ja deappun, leat báhcán goasii dovdameaht­tumin spesialisttaid máilmmi olggobealde – ja biologaid gaskkasge daid luohkkájuohku viggá rievddadit.

Go govva ealánmáilmmis rievdá, dat ii suige dáhpáhuva sahtedohko muhto dihto málliid mielde. Ja gos eara sajis diet mállet váldojuvvošedje go aiddo

árvvusadnojuvvon dieđamáilmmis. Skuvla ja oahppagirjjit leat buktán dan olbmuid diđolašvuhtii juo áigá vaikke vel roava ja boarásmuvvan hámis. Danne olbmot váldigohtet das vára ja hállagohtet omd. báljessiepmanšattuid ja govččassiepmanšattuid birra vaikke eai suige ieža dutkka siepmaniid nu dárkket. Álbmotlaš taksonomiija šaddá oppa áigge dievasmahttojuv­vot ođđa ja ođđaáigásaš luohkáiguin ja namahusai­guin. Dákko buohta dat ii earrán nuge ollu dieđalaš luohkkájuoguin, vaikke dieđalaš oaidnu doalahuvvo dávjá historjjáhis, monolihtalaš oahppan (omd. Atran 1986, 252-)

4. Nammadanvuođut

Dán girjjáža šaddonamahusat juohkásit ráhkadan- dahje čuožžilanvugiidea-set beales guovtti sullii seammasturrosaš jovkui:

árbevirolaš namahusat

"ođđa" dahjege ráhkaduvvon namahusat

Goappáge joavkkus leat maiddái loatnasánit dahjege earaláhkai nuppiid gielaid mielde heivehuvvon sánit. Ođđa ráhkaduvvon tearpmaid joavkkus dat orrot leamen sullii njealjadasa veardde (25 %), dainna bealli jorgalusloanat ja nuppi bealli dieđalaš dahje eará álbmogiidgas­kasaš namaid heivehusat (omd. meahccebeallemas, riesalasta, spar­gesuoidni; anisrássi, spenáhtta, turnipsa). Joavkkus leat datte maid loanat ránnjágielain, nugo rettet, máron ja luovvar. Dakkárat livčče sihkkarit olu eanetge, jos sátneduddjon livččii ollásit álbmoga veagas, nugo dat lea leamaš árbevirolaš gielas. Loanat oainnat lávejit boahtit lagamus birrasis, guoskkahusaid bokte, iige dain leat vierrun njuikut olles álbmot- ja giellačearddaid badjel.

Dan oahppan olbmuid vieru, man mielde ođđa tearpmat hutkojuvvojit maid gáidoset málliid veagas, sáhttá goit bealuštit máŋgga láhkái. Sáme­giela dahje namalassii davvisámegiela buohta lea oktan nana ceahkkin dat, ahte dan lagamus ránnját buktet nu máŋggalágan váikku­husaid ahte daid lea váttis dahje measta veadjemeahttun ovttastit ok­tasaš gillii. Máŋgii lea buoret viežžat loana dobbelis. Ealánšlájaid buohta leat vuosttas sajes fállun dieđalaš namat dahje eará kultursánit mat leat viidát dovdosat. Dán luoikansaji, sátnevuođuid báŋkku, šaddá eanemus geavahit heivehan­vuođuid rádjun, muhto soames háve dáid ávdnasiid veagas beassá dahkat maid jorga-lusloanaid (g. Digitalis, Epipactis).

Árbevirolaš namahusaid joavkkus leat viehka olu ovttaoasat namat, nugo muorranamahusat beahci, gaskkas d. reatká, guossa, leaibi, soahki, suhpi ja šállja dahje gilvvašattut buđet, hávvar, návrraš, rohka ja rušpi. Dán málle mielde leat dahkkon maid ođđa doahpagat, omd. váđir. Nuppe dáfos dákkár boares šládjanamahusat heivejit bures šaddosogaid namman, ja dalle maid buot dábáleamos soga ovddasteaddji sáhttá oažžut nammasis lasse-merrosa: (dábálaš) beahci, (sieiva)soahki. Dat ii leat álo dárbbašlaš, muhto lea gal merkii bijahahtti, ahte ovttaoasat namma ii álo mearkkaš seamma ášši sierra gielain. Omd. davvisámegiela leaibi lea = kuolanharmaaleppä / lapsk gråal / kolagråor, ja gaskkas = lapinkataja / fjällen / fjelleiner. Nuppegežiid mii oažžut navdit lullileaibin stuorát vuollešlája, mii šaddá lullelis ja gohčoduvvo doppe oktageardáneabbo na­maiguin harmaaleppä / gråal / gråor, ja stuorragaskkasin fas dan muora, man namman ránnjágielain lea dušše kataja / en / einer.

Sámegiel šaddonamahusaid váttisvuođat fal bohtet áibbas eará sajes go na­maid ovttaoasatvuođas. Buoremus baicce livččii beassat mearridit juohke šaddosohkii deaivilis ovttaoasat nama, nu ahte guđege šlája livččii álki me-roštallat determinatiiva goallososiin. Sámegiel namma šattašii dalle goasii dieđalaš nama speajalgovvan, nugomat dážafivli = Hieracium norve­gicum. Muhto ii leat álki gávdnat ovttaoasat nama juohke sohkii. Omd. suoidne-šattut (Poaceae) leat nu ollu ja máŋgga sogas, ahte lea beanta veadje-meahttun garvit suoidni-tearpma geavaheami sierra sogain. Juos Poa lea suoidni, de Lolium lea ráisuoidni, Glyceria rávesuoidni, Bromus hár­je-suoidni jnv. Dactylis-sohkii lea gávdnon hárvenabbo álbmotlaš goallos-namahus beatnatrávda. Dasa lassin vel sitnu, guoita, hávvar jnv. šaddet geavahuv­vot máŋgga sierra soga namman guhtege. Ná sogaid gártá navdit goallosnamaiguin, nu ahte šládjanamahusat šaddet golmmaoasagin, omd. dáhkehárjesuoidni, nuovve­hárjesuoidni, bealdo­hárjesuoidni, rohka-hárjesuoidni, sihtahárjesuoidni ja jáhpanhárjesuoidni. Muhtumin soga namma oamastuvvo maiddái dábáleamos šlája nam­man, omd. rávesuoidni lea sihke sohka Glyceria ja dan dábáleamos šládja Glyceria fluitans. Gea-vahus lea dákko seam­malágan go ovttaoasat sohkanamain.

5. Gielalaš ráhkadat

Maiddái gielalaš ráhkadaga sáhttá oaidnit nuppe dáfos "álbmotlaččat" ja nuppe dáfos dieđalaččat. Álbmotlaš juogus ii leat vierrun earuhit suorg­gádusaid eará ovttaoasat sániin. Dieđalaš jurddašumis dása čatnasa bealistis muhtunlágan diakronalaš oaidnu: suorggádusat leat (dušše) dat sát­nehámit, maid sáhttá dakkárin historjjálaččat tulkot. Dasa lassin ál­bmot­gielas ii dahkkojuvvo diđolaččat nu čavga erohus goallossániid ja sátnelih­tuid gaskka vaikke daid earuheapmi lea čielggas cealkagiid gieđahallamis. Gielalaš struktuvrraset bealis šaddonamahusat juohkásit nappo ná:

Ovttaoasat namahusatleat dán girjjis sullii logátoasi veardde buot nama­husain. Sámegiel logahallamis dat leat eanebušge, muhto dasa leat čoggojuvvon fárrui buot goallosnamahusaid vuođđooasit, nugo muorji, muorra, rássi ja suoidni, mat eai daninassii čujut guđege šládjii dahje oppa dihto sohkiige. Dat leat listtus mielde dušše ozu dihtii. Goal­losnamahusain duššebeare čeardanamat, maid loahppan lea dábálaččat -šattut, leat measta seamma ollu. Šládjanamaid váldojoavku lea guovtteoasat goallosnamat. Dán duhátlohkosaš moađi lassin bohtet velá moaddečuođi golmmaoasat goallosnama, nu ahte gollosiid oassi lea ok­tiibuot sullii 80 % (oktan čeardanamahusaiguin s. 90 %). Daid gorálaš oassi stuorru vel dasge dađe mielde go gártá hutkat eambu ođđa namahusaid.

Bealli ovttaoasat namain lea vuođđosánit, nubbi bealli fas suorggádusat. Viehka stuorra oassi gullá seammás loanaide, mat leat jogo otnábeaivve nuorra heivehusat (omd. áster, krássa, seller) dahje boarrásabboš álbmotlaš loanat (omd. beaika, máđir, rohka). Daid buohta namahus ”suorggádus” lea dávjá sieiva liiggástallan, dasgo ii gávdno dahje illá lea oppa govahalla­misge vuođđosátni, mas namahus livččii suorggiduvvon (omd. áster, buđet, sáhpal). Gažaldat lea baicca das, ahte maiddái loanat oamastuvvojit dábá­laččat dakkár hámis, mat muittuhit giela boares sátnemálliid, nugo boarráset suorggádusloanaid (omd. ginttal, mehter, áppet) dahje iežas giela árbesániid (omd. čeabet, muogir, ganjal). Ođđa “vuođđosátnin” oamastuvvon loanat bealisteaset ožžot sámegiel hápmáseaset deavddavokála a, muhtumin maid e dahje o (nugo krássa, ruške, lánto). Guhkebuš ovttaoasat loanat fas roht­tásit álkit guovttedávttat hápmái (omd. lippestihkká, orkidea, piona, tomáhta), maiddái suorggáduslágan hámis (aspárggus).

Suorggádusaid vehkii lea beassan ráhkadit viehka ollu ođđa sogaid nama­husaid, omd. deminutiivvaiguin unnibuš šládjajoavkkuid, nugo bealbbáš, dealggáš, luffellaš; čálmmon ja cammu (maŋimuš lea mánáidgiela heive­hus). Soames eará suorggádusmállet leat vielggut, sáltton, ruoivvis (ovddežis ávnnasnamahus ruoivát), gárremas, dáđir, civzza ja bittal. Doložis leat leamaš anus omd. čehpor ja čehporas, maid lea dasto sáhttán juohkit moatti šaddosohkii. Čehporasa, beallemasa ja eará dakkáriid málle orru geasuhan juo álbmotgielas beallásis maid áhkarasa, mii ii leat ál­goálggus mihkkege suorggádusaid muhto oanádus goallossánis áhkárássi!

Máŋggaoasat namahusatleat juohke dáhpáhusas šaddonamahusaid stuorá­mus joavku. Goallosnamaid vuođđooassin leat eanetlogus vuođđosánit, maid mearri lea badjel guovtti geardde stuorát go suorggádusaid lohku seamma posišuvnnas (s. 45 ja 20 % namahusaid oppanasmearis). Badjel 10 % leat dakkár goal­losnamat, maid vuođđooassi lea iešge goallossátni.

Árbevirolaš namain guovttegeardán goallosteapmi lea hárvenaš (alitbiello­rássi, čuvjesboallorássi, olbmobor­ranrássi). Sudja maid leažžá čielggas: árbevirolaš namahus jeaggelot­temuorji sáhttá tulkojuvvot lottemuorjin mii šaddá jekkiin (jeagge+lotte­muorji) muhto maiddái muorjin mii lea dah­ka-mušas jeag­gelottiin (jeagge­lotte+muorji). Seamma semantihkalaš guovtti-árvosašvuohta lea áitimin máŋggaid dienmállet dahkunamaid (omd. dáhke-hárjesuoidni). Suoht­tasis sátneleaikka vejolašvuohta, nugo olbmo­borran-rási buohta, joraha datte problema álkit ovdun.

Byrokráh­talaš gillii maid leat cieggan guhkes goallosnamahusat, maid vuođđooassi lea goallus. Omd. lienavear­ro­doaimmahaga lea álki ipmirdit lienadási vearrodoaimmahahkan, mii gieđahallá liena vearrogažaldagaid. Ná goittot nu guhká go sierranas lienavearut eai leat šaddan čoaggimassii! Muđui lea fuomášeamis, ahte mearkkašumi seahkanumit áitet lagamusat dalle go gollosa mearusoassi lea genetiivahámis.

Dáro- ja ruoŧagielas lea ain vierrun geavahit šládjanamman maid sátne-lihtuid, omd. vit näckros. Dákkár dáhpi livččii muhtun muddui dohkálaš maid sámegielas, muhto aiddo seahkanumi váraid dihtii dat ii leat oalle ráv­vehahtti. Juos oainnat vaikkeba árbevirolaš namahus olbmoborranrássi juhkkojuvvošii guovtti oassái ná: olbmo borranrássi, šattašii measta mii beare šládjanamahusa merrosiid dien sirrejuvvon mearusoasi olbmo iešvuohtan. Omd. guhkes olbmo borranrássi livččii borranrássi, mii gullá guhkes olbmui, iige guhkes rássi! Ná goallosteapmi lea syntáksadásis garvemeahttun iđa iige eaktodáhtolaš albmanus.

6. Buot buohkanassii

Vaikke biologalaš šládjanamahusat leat ráhkadagaset bealis oktageardánat, daid gielalaš analysa lokte goit oidnosii máŋggalágan moivásanváraid. Suorggideami ja goallosteami erohus sáhttá sevnnjodit, ja goallosráiddut vigget guhkkut meariheamet – áinnas jos menddo áŋgirit garvvaša lonen-vejolašvuođaid. Biologalaš systematihkka buktá iežas gáibádusaid, muhto daid oažžu – ja berre – atnit ávkin go lea hutkamin ja heiveheamen vuogas sámegiel nammaortnega. Árbevirolaš namahusat galget dieđus leat vuolgga-sadjin buot systemáhtalaš nammabargguin, muhto doppe maid gártá válljes-tallat – ja dávjá vel dakkár dilis, ahte eai leat dárkkes dieđut guđege nama-husa geavahanviidodagas dahje -dávjodagas. Dákkár leavvan- ja frekveansa-dieđut veahkehivčče ollu, go lea vihkkehallamin, guđemuš nammavariántta galggašii válljet ja fállat ovddosguovlluid.

Buot diekkár sujaid dihtii lea dátge čoakkáldat ain rievdavaš dilis, vaikke oaivilin leage leamaš buktit ovdan rávvagiid šaddonamahusaid normerema guvlui. Sávaldat lea, ahte bargu čájehivččii joba jo daid váikkuhusaid ja gáibádusaid, maid biologalaš systematihkka ja giela iežas luondu bidjet nammaduodjái. Dan veagas gálggašii leat álki joatkit ja vaikkeba ohcat lasi oktavuođaid sierra sámegielaid gaskkas.