Oaniduvvon digirjjáš
2 Buohkat leat iešguđetláganat Leatgo fuomášan ahte mii leat buohkat iešguđetláganat. Don šaddet go eatni mannesealla ja áhči siepmansealla suttaiga oktii goaŧus. OASSI 1
3 Kromosoma Sealla váimmus leat 46 kromosoma. 23 kromosoma ožžot eatnis ja 23 kromosoma ožžot áhčis. Kromosomat háliidit leat ovttas guovttes ja guovttes. Dat dahket páraid. Nubbi eatnis ja nubbi áhčis. Seallat juohkásit oppa áigge ja kopierejit kromosomaid. Olbmuin leat biljárdaid mielde seallat. Juohke seallas lea su iežas huksenplána. Dasa dárbbašit genaid. Don árbejit veaháš áhčis ja veaháš eatnis. Muhto seammás dušše don leat don.
4 Genat Mii sáhttit kromosomaárppu geassit olggos. Doppe oaidnit genaid. Proteiinnat geavahit genaid ávkin go ráhkadit omd. vuoktaseallaid dahje čalbmeseallaid. Muhtun oažžu ruškes vuovttaid ja nubbi fas čuvges vuovttaid.
5 Genateknologiija Genateknologiijain sáhttit muddet, dahje váldit eret genaid. Dáinna lágiin sáhttá jávkadit váralaš dávddaid.
6 Váhnemat ja skihpárat Du váhnemat, skuvla ja skihpárat leat mielde hábmemin du. Dis šaddá seammá giella ja beroštumit.
7 Vuoiŋŋamaččat Vuoiŋŋamaččat leat huksejuvvon vuoiŋŋašseallain. Dat deddet rávisolbmos birrasii 1,3 kg. Dat stivrejit visot maid mii dahkat ja jurddašit. Vuoiŋŋamaččaide mii vurket ja gieđahallat muittuid ja oahpu. Dasa dárbbašit vuoiŋŋamaččat veahki hormonain ja nearvvain. OASSI 2
8 Vuoiŋŋamaččain leat máŋga oasi. Stuorravuoigŋašat, uhcavuoigŋašat ja vuoiŋŋašmátta. Stuorravuoigŋašiin leat guokte lahki. Dat gulahallaba. Dohko mii vurket visot maid mii oaidnit, haksit, gullat, máistit ja dovdat. Doppe mii jurddašit, plánet ja árvvoštallat áššiid. Stuorravuoiŋŋamaččat Uhcavuoiŋŋamaččat Vuoiŋŋašmátta
9 Uhcavuoigŋašat vurkejit dan maid rumaš hárjehallá. Go mii sihkkelastit de dat vurke dan maid mii hárjehallat. Dáinna lágiin mii šaddat buoret ja čeahpit juohke beaivve.
10 Vuoiŋŋašmátta stivre visot rupmaša automáhtalaš doaimmaid. Váibmojulkin, biebmosuolbmudeapmi ja vuoigŋan dáhpáhuvvet automáhtalaččat. Maiddái go oađát.
11 Dan guokte stuorravuoiŋŋašlahki siste lea dovdduid guovddáš. Dat veahkeha min dovddolaččat reageret dáhpáhusaide maid mii vásihit. Muhtumin mii ilosmuvvat ja eará háviid fas ahkiduššat dahje suhttat. Dovdduid sáhttit hárjehallat gieđahallat buoremusat earáide ja alcceseamet. Muhto dalle fertet máhttit daid identifiseret.
12 Rupmaša olgguldas orgánat Álás rupmašis oidnojit visot olgguldas orgánat. Mii leat iešguđetlágana oaidnit. OASSI 3
13 Liiki, vuovttat ja gaccat Liiki lea min stuorámus orgána. Dat suddje min siskkáldas orgánaid. Liikkis leat guolggat measta miehtá rupmaša. Guolggat luvdejit eret váralaš organismmaid mat bahkkejit siskkáldas orgánaide. Oaivvis mis leat ollu guhkes guolggat, maid mii gohčodit vuoktan. Gaccat suddjejit fas juolgesuorpmaid ja suorpmaid golladeamis.
14 Gieđat ja juolggit Mii dárbbašit gieđaid ja julggiid iešguđet bargguide, duddjomii ja sirddašeapmái.
15 Njálbmi Njálmmis leat sihke baksamat, bánit ja njuovčča. Dainna mii borrat, hállat ja ráhkadit iešguđetlágan jienaid.
16 Vuolledábit Vuolledábiiguin mii gužžat ja baikit. Pubertehtaagi loahpas sáhttit ráhkadit ja riegádahttit mánáid. Mii berret vuordit mánáid ráhkadeamis dassái go šaddat rávisolmmožin.
17 Čiččit Nieiddain stuorrugohtet čiččit pubertehtaagis. Čiččit ráhkadit mielkki mainna sáhttit njuoratmáná njamahit. Mielkebuvttadeapmi dáhpáhuvvá easkka go nisu lea áhpehisdilis.
18 Áiccut Áiccuiguin mii dulkot visot mii dáhpáhuvvá min birra. Mis leat vihtta áiccu. Dat leat: guoskkaheapmi, oaidnu, gullan, haksin ja máhku. Suorpmaiguin mii guoskkahat ávdnasiid, čalmmiiguin oaidnit ávdnasiid, beljiiguin gullat jienaid, njuniin haksit hájaid ja njuokčamiin máistit biepmu. Muhtun áiccuin leat vuohččecuoccat. Dat suddjejit áiccuid vai gavjá ja váralaš ávdnasat eai nu álkit beasa sisa.
19 Rupmaša siskkáldas orgánat Min deháleamos siskkáldas orgánat leat: dákteriggi, deahkit, biebmosuolbmudeapmi, vuoiŋŋahat, vuoivvas, manimuččat ja gužžaráhkku, varra ja varrajohtu, váibmu, rávssát, nearvavuogádat ja sohkabealorgánat. OASSI 4
20 Dákteriggi Dákteriggi bisuha min čuoččat. čoarbbealnoras
21 Deahkit Ollu deahkit leat gitta dákterikkis ja ávkin go mii áigut lihkastahttit rupmaša. Muhtun deahkit leat siskkáldasorgánaid birra. Dat lihkadit automáhtalaččat.
22 Biebmosuolbmudeapmi Biebmosuolbmudeapmi suolbmuda biepmu ja juhkamuša maid mii coggat njálbmái. Mii hoigat čottadehkiiguin biepmu čoavjái. Čoavjjis biepmu duhppejuvvo ja manná viidáset čoliide. Čoalit njammet biepmu ja sáddejit dan varrii. Varra doalvu biepmu buot rumaš osiide ja mii stuorrut. Dan maid rumaš ii dárbbaš dat hoigá olggos bahtaráiggis ja luoitá olggos gužžaráhkus.
23 Vuoiŋŋahat Vuoiŋŋahat váldá áimmus oksygena/O2 maid doalvu geahppáide ja seallaide. Seallat dárbbašit oksygena iežaset bargui ja ođasmahttit iežaset. Juohke háve go mii bossut áimmu olggos, de rumaš doalvu eret karbonadioksiidda/ CO2. Karbonadioksiidda/CO2 lea dego dakkár doappar mii báhcá go vuoigŋan lea dáhpáhuvvan.
24 Vuoivvas Vuoivvas vurke ja gieđahallá doabbariid maid rumaš ii hálit. Dat sáhttet leat gárrenávdnasat dahje billašuvvan biepmut.
25 Manimuččat ja gužžaráhkku Manimuččat buhtistit vara ja dolvot manimuččaid bohciid mielde bázahusaid gužžaráhkkui. Mii luoitit gučča olggos gužžaoari mielde go gužžaráhkku lea dievva.
26 Varra Varra doalvu varrajohtasa mielde biebmoávdnasiid ja oksygena/O2 miehtá rupmaša. Vara vilges varraseallat vákšot ja goddet váralaš bakteriijaid ja bisuhit min dearvvasin.
27 Váibmu Váibmu bumpe vara miehtá rupmaša. Dáinna lágiin buot rupmaša siskkáldas orgánat ožžot vara mielde biebmoávdnasiid ja oksygena/O2.
28 Rávssát Rávssát leat hormona-fabrihkat. Hormonat golggiidit hormona-fabrihkas varrajohtasa mielde ja álggahit rupmašis rievdadusaid. Pubertehta lea rupmaša stuorámus ja deháleamos rievdadus.
29 Nearvavuogádat Nearvvaid mielde johtet seallat elektralaš signálaid mielde. Daid leaktu lea vuollil sekundda. Elektralaš signálat dieđihit vuoiŋŋamaččaide maid mii galgat bargat, maid mii oaidnit, gullat, máistit, haksit dahje dovdat. Muhtun doaimmat dáhpáhuvvet automáhtalaččat. Dat leat omd. vuoigŋan ja biebmosuolbmudeapmi.
30 Sohkabealorgánat Sohkabealorgánaid deháleamos doaibma lea veahkehit min ráhkadit mánáid. Dan dahket go návli coggo gurraráigái ja cirgu siepmanseallaid mat deaivvadit manneseallain nieidda goaŧus.
31 Dearvvašlaš eallindábit Eallindábit leat dábit maid mii čuovvut árgabeaivve eallimis. Dearvvašlaš eallindábit ovddidit dearvvašvuođa. Mii leat dearvasat go mis lea fysalaš, psyhkalaš ja sosiála buorredovdu. OASSI 5
32 Mii olahit dearvvašlaš eallindábiid go mii borrat muttágis ollu biepmu ja ollu ruotnasiid. Njálgosiid ja gáhkuid mii borrat dušše ávvodoaluin ja ovtta beaivvi vahkus.
33 Mii berret oađđit birrasii 10 diimmu jándoris ja unnimusat 8 diimmu jándoris.
34 Mii berret lihkadit golbma diimmu beaivái. Ovtta daid diimmuin berret báhkkanit ja šieđđaluvvat bures.
35 Maiddái vuoiŋŋamaččat dárbbašit hárjehallama. Astta guldalit maid eará olbmot oaivvildit. Oahpa ja hárjehala ođđa áššiid. Hárjehala láhttenvugiid mat leat buorit dutnje ja earáide.
36 Mii galggašeimmet máhttit muitalit maid mii dovdat. Mii berret hárjehallat ja oahppat veahkehit guđet guimmiid dovdat ja hálddašit dovdduid. Mii galgat garvit fastošeami, cuiggodeami ja givssideami skihpárjoavkkus ja buot eará olbmuid ektui. Fastošeapmi, cuiggodeapmi ja givssideapmi bávččagahttet dovdduid.
37 Mánáin leat sierra vuoigatvuođat mat suddjejit sin. Muhtun mánát vásihat ahte rávisolbmot lagasbirrasis dahje eará oahppit skuvllas illastit sin. Dalle galgá dieđihit muhtun rávisolbmuid geasa luohttá, dahje čuojahit 116 006. Buot skuvlla bargiin ja dearvvašvuođabargiin lea geatnegasvuohta veahkehit mánáid geat vásihit givssideami ja illasteami.
38 Buohcuvuohta ja syndromat Muhtumin mii buohccát. Dalle veahkehit immuvdnavuogádat, dálkasat, reaiddut ja min lagamusat min dearvvasmuvvat fas. OASSI 6
39 Mikroorganismmat Muhtumin mii buohccát. Dalle veahkehit immuvdnavuogádat, dálkasat, reaiddut ja min lagamusat min dearvvasmuvvat fas.
40 Psyhkalaš dávddat Ollu olbmot gillájit psyhkalaš dávddain. Dat leat dávddat mat čuhcet millii ja dovdduide. Dalle olmmoš šaddá lossamielat, dahje árgi ja balus. Jurdagat ja láhtten rievdá. Dasa sáhttet leat máŋga siva. Okta sivva sáhttá leat ahte olmmoš lea vásihan áššiid maiguin lea garrasit ballán. Dábálaččat mannet dát dovddut badjel go lea mannan muhtun áigi. Jos eai mana badjel, de galgá ohcat veahki.
41 Kronalaš dávddat Muhtumat riegádit kronalaš dávddaiguin ja syndromaiguin. Muhtumat sáhttet eallináiggis ovddidit kronalaš dávddaid ja syndromaid. Kronalaš dávddain ii beasa áibbas eret. Daid ferte dohkkehit ja daiguin ferte oahppat eallit. Muhtun kronalaš dávddaide leat iešguđetlágan dálkasat ja reaiddut ávkin. Dábálaš kronalaš dávddat leat epilepsiija, diabetes ja allergiijat. Epilepsiijapasieanta gillá badjelmeare ollu elektralaš doaimmaid vuoiŋŋamaččain. Diabetespasieanta dárbbaša reaidduid mat addet insuliinna. Insuliidna lea heakkadehálaš hormona mii sirdá sohkkara varas rupmaša seallaide. Muhtun olbmuin lea immuvdnavuogádat badjelmeare doaimmalaš. Dat gáddá ahte dábálaš ávdnasat nugo elliidguolggat, stohpogavja, dahje sahkogavja leat váralaččat rupmašii. Sii ovddidit allergiijaid. Gávdnojit ollu iešguđetlágan dálkasat mat váidudit allergiijagivssiid.
42
43 Syndromat Muhtun olbmot riegádit iešguđetlágan dávdamearkkaiguin, dahje ovddidit dakkáriid eallináiggis. Dávdamearkkaid maid sii čájehit, čujuhit dávjá muhtun syndromii, omd. ADHD dahje autisma. Sii ožžot de láhka čuovvuleami ja veahki hálddašit syndroma ja eallit dáinna. Dábálaš syndromat leat ADHD, autisma ja Downs syndrom. ADHD-pasieanttain dávjá leat konsentrerenváttisvuođat. Autismapasieanttain leat váttisvuođat gulahallat eará olbmuiguin. Sii dávjá eai ádde mo eará olbmot dovdet dahje reagerejit sin daguide. Downs syndromapasieanttain lea okta kromosoma menddo ollu 21. kromosomapáras. Sin rupmaša orgánat danne ovdánit njozet ja eará láhkai go olbmot geain ii leat dat lassi kromosoma. Olbmot geain leat syndromat ellet daiguin bures jos ožžot veahki ja besset hárjehallat.
44 Ohcat veahki Buot dávddaide ja syndromaide galgá ohcat veahki jos šaddet givssálaččat. Mis lea geatnegasvuohta iskat ja veahkehit jos šaddat buohccán olbmo guovdu.
45 Gárrenávdnasat Gárrenávdnasat gárihuhttet olbmuid. Daid olbmot susket, sustet, njammet dahje náluin čuggot ja cirgot varrasuonaide. Olbmot geat háliidit gárrendovddu, geavahit gárrenávdnasiid. OASSI 7
46 Alkohola ja duhpát leat dábálaš gárrenávdnasat Norggas. Daid lea lohpi geavahit, vuovdit ja oastit. Datte leat sihke ahkemearit ja máinnusgielddus daid ektui Norggas. Alkohola olbmot juhket ja duhpáha fas borgguhit dahje njammet snuvssan. Dat leat divrasat oastit.
47 Narkotihkalaš gárrenávdnasiid ii leat lohpi oastit, vuovdit ja geavahit Norggas. Muhtumat liikká daid lobitkeahttá ostet, geavahit ja vuvdet. Ollu narkotihka fievrriduvvo suoli Norgii. Dábálaš narkotihkalaš gárrenávdnasat leat kokaiidna, amfetamiidna ja cannabis/hášša. Daid cirgguhit náluin, sustet, njammet dahje borgguhit.
48 Visot gárrenávdnasiidda sáhttá ovddidit sorjavašvuođa. Erenoamážit nuorat álkit šaddet daidda sorjavaččat. Dat mearkkaša ahte vuoiŋŋamaččat dáhttut ja gáibidit daid. Dalle olmmoš ferte váldit dan dovdat dearvvasin ja duhtavažžan. Ollugat rahčet go áigut beassat eret sorjavašvuođas. Ollugat eai goasse nagot beassat gárrenávdnasiin eret.
49 Buot gárrenávdnasat mannet varrajohtasa mielde miehtá rupmaša. Dat bilidit rupmaša orgánaid jos daid geavaha dávjá ja ollu. Borasdávda, geahpesdávda ja váibmovihki leat dábálaš dávddat gárrenávdnasiid geavaheami geažil. Manimuččat heitet doaibmamis. Maiddái rumašlahtuid doaibman, jurddašeapmi ja oahppan njoahcu ja fuotnu. Muhtumat ribahit badjelmeare ollu narkotihka bidjat rupmašii, ja sáhttet jápmit. Gárremiin olbmuid lagamusat maiddái gillájit.
50 Olbmo eallingeardi Mii juohkit olbmo eallináigodaga golmma geardái. Mánnávuohta, rávisolbmoahki ja boaresvuohta. Mii ollit daid iešguđet gerddiide iešguđet agis. Mánnávuođas mii šaddat johtilit ja oahppat hui ollu. Sihke bearaš, lagas olbmot, mánáidgárdi ja skuvla veahkeha ja ráhkkanahttá min vai mii birget servodagas. OASSI 8
51 Dan áiggi mii lea gaskkal mánnávuođa ja rávisolbmoagi mii gohčodit nuorravuođaáigin. Mii geavahit maiddái sáni pubertehta dan birra. Pubertehtaáiggis rievdagoahtá rumaš. Rumaš ráhkkana ráhkadit ja riegádahttit mánáid.
52 Nieiddaid pubertehta
53 Gánddaid pubertehta
54 Rievdadusat pubertehtaáiggis leat stuorrát ja dramáhtalaččat. Mii sáhttit measta dadjat ahte don riegádat ođđasit ja šattat ođđa don. Eará eallingerddiin eai dáhpáhuva dákkár stuorra rumašlaš rievdadusat. Rievdadusat sáhttet dagahit váttisvuođaid ja molsašuddi dovdduid mat fáhkka rivdet.
55 Rávisolbmoagis leat “ođđa don” sajáiduvvan. Don árvvoštallagoađát eallindábiid ja boahtteáiggi. Don bijat ja čuovvugoađát plánaid. Muhtumat seastigohtet ruđa ja váldet oahpu ollašuhttit plánaid. Eatnašat gávdnet eallinguoimmi geainna ovttas plánejit boahtteáiggi. Rávisolbmoagis mearkkašit eallindábit ollu. Dearvvašlaš eallindábit bisuhit du dearvvasin guhká.
56 Boaresvuođaagis nohkagohtet deahkit ja rupmaša orgánat váibagohtet ja fuotnugohtet. Danne rupmaša orgánat álkibut ožžot dávddaid. Liiki nárvvaga. Dávttiid lađđasat stirdot. Jurdagat ja oahppan njoahcu. Oaidnu fuotnu ja gullu fuotnu. Boaresolbmuin lea ollu eallinmáhttu ja eallinvásihusat mat sáhttet leat ávkin nuorat buolvvaide. Loahpas jápmit.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2ODk=