Dál vuorjašuvvet luonddudutkit ahte biologalaš máŋggabealatvuohta áitojuvvo. Dasa leat vihtta olbmoávdnen siva:

• • Olbmot geavahit luondduguovlluid boastut
  • Olbmot bivdet badjelmeare ollu
  • Dálkkádatgássaid luoitin lassána
  • Luonddunuoskkideapmi
  • Olbmot fievrridit amas šlájaid luondduguovlluide gosa dat eai gula 

Mii geavvá jos luonddu biologalaš máŋggabealatvuohta nohká?

Luonddu biologalaš máŋggabealatvuođas leat ollu doaimmat mat leat dehálaččat buot eanajorbadasa ealli šlájaide. Jos dat jávket, de mii ieža fertet bargat dan maid čurrogat, huvllut, jeakkit, mearat, jávrrit, muorat ja šattut dál barget min ovddas vai mii oažžut biepmu ja birget. Dat lea veadjemeahttun. Danne fertet mii váruhit ahte min eallin lea guoddevaš. Dat mearkkaša ahte mii ávkkástallat iežamet luondduguovlluin rivttes láhkai. Viežžat das dušše dan veardde maid dárbbašit. Dalle luondduguovlu beassá bissut nu mo lea ja dan šlájat eai jávkka.

Mo sáhttit gáhttet luonddu biologalaš máŋggabealatvuođa?

Mii sáhttit unnidit dálkkádatgássaluoitima. Dan mii dahkat earret eará go oastit gálvvuid mat iežamet riikkas šaddet ja buvttaduvvojit. Dalle eai dárbbaš skiippat ja girdit fievrridit gálvvuid ja biepmuid guhkes gaskkaid. Buvttadit ja fievrridit gálvvuid luoitá hirpmus ollu dálkkádatgássaid áibmogeardái.  Mii berret smiehtastit dárkilit ovdal go oastit ođđa ávdnasiid ja biktasiid. Dárbbašan go mun dán?  Mii sáhttit bivdit  ja borrat báikkálaš elliid, lottiid ja guliid. Mis lea vejolašvuohta murjet, čohkket šattuid ja guobbariid luonddus ja gilvit ruotnasiid dego buđehiid. Mii galggašeimmet borrat ja geavahit visot maid sáhttit eallis maid njuovvat. Ollugat sirrejit biebmoávdnasiid eará doabbariin.

Eamiálbmogiid eallinvuogit leat guoddevaččat. Dat mearkkaša ahte sii leat bargguid bokte oahppan ja máhttet ávkkástallet báikkálaš  luondduresurssaiguin, elliiguin ja šattuiguin.