Nuortalaččat leat geavahan guovlluideaset dološ rájes. Sii ledje juohkán eatnamiiddiset gaskaneaset vuogálaččat. Siiddarájit čuvvo dávjá čáhcejuohkamiid, nu ahte váldočáhceleahki lei siidda deaŧaleamos birgenguovlu. Dát ii leat leamaš álo lunddolaš omd. davvisámi boazodoalus, mii ferte vuhtii váldit viiddis guohtoneatnamiid, sihke vumiid ja duoddariid, johtolagaid, guottetsajiid jna.

Vaikko muhtun siiddain ledje stuorabuš čorragat, de boazodoallu ii lean stuorámus ja deaŧaleamos birgenláhki. Dat lei oassi siiddaid meahcástan- ja guolástanbirgenlágis. Nuortalašsiiddaid ráđđen- dahje mearridanásahus lei norröös. Nuortaleappos Guoládatnjárggas leat geavahan namahusa sobbar, mii várra lea ruošša loatnasátni.

Jagi 1826 rádjái Norga ja Ruošša gehčče nuortalašsiiddaid Njávdáma, Báhčeveaji ja Beahcáma oktasašguovlun. Guoládatnjárgga siiddaid badjel lei Ruošša juo ožžon fámu 1600-logus.

Jagi 1826 riikkaráji soahpamuša vuođul Norga ja Ruošša juogadeigga dien golbma nuortalašsiidda. Goabbáge riika oaččuiga sullii beali Njávdámis ja Báhčeveajis, ja eanaš Beahcámis gárttai Ruošša vuollái. Ođđa riikkaráji ii lean lohpi rasttidit bohccuiguin. Soahpamuš attiisiidda olbmuide guđa jahkái vuoigatvuođa geavahit juogaduvvon guovlluid nugo ovdal. Golmma jagi sisa galge de mearridit goappá riikka vuložin háliidedje. Njávdáma nuortalaččat šadde Norgga riikkavuložin, ja Beahcáma ja Báhčeveai nuortalaččat bisuhedje Ruošša riikkavulošvuođaset.

Njávdán- ja Báhčeveaisiiddat. Kárta: Davvi Girji. 

Riikkarájiid ásaheamit. Áigelogut. Kárta: Davvi Girji.

Beahcánsiida

Beahcánsiidda váldoguovlu lei oppa Beahcánjoga čázádat. Siida lei guhkki ja seaggi. Dan ránnjá- dahje siidaguoim-siiddat ledje Muotkesiida nuortan, Suonnjelsiida máddin ja Báhčeveaisiida oarjin. Suonnjelsiidda ektui Beahcánsiiddas ledje maiddái mearrariggodagat ealáhussan. Siida oamastii beali Giehkirnjárggas.

Siida oažžugođii vuosttas váttisvuođaid 1820-logus. Dan áigge bahkkegohte davvisámi badjeolbmot dahje boazosápmelaččat duođas siidda guovlluide, gosa muhtun bearrašat ledje bahkken juo 1700-logus. Dál muhtun davvisámi badje- dahje boazodoallobearrašat johte ain nuortalebbui, nappo čađa nuortalašsiiddaid gitta Beahcánsiidii. Sis ledje stuorra ealut, sullii 6000-10000 bohcco. Dát váikkuhii garrasit Beahcánsiidda eallinláhkái. Dál šattai dárbbašlažžan guođohit bohccuid measta birranbeaivve. Uhcit áigi bázii guolásteapmái. Siidda olbmot maid bálkáhišgohte Norgga beale geafes riddosápmelaččaid guođoheaddjin, vai ieža astet eambbo guolástit. Muhto dát ii orron ávkkuheamen. Nuortalaččat ja davvisápmelaččat mastadedje bohccuideaset. Ja dađistaga unnui nuortalaččaid boazolohku, ja davvisápmelaččaid ealut fas sturro. Loahpas geavai nu ahte nuortalaččat bidje čorragaččaideaset davvisápmelaččaid boazogehččui.

Nuortalaččaid unna boazodoložii čuzii maiddái koloniseren mii leavai sin siiddaide 1800-logu mielde. Beahcánsiidii leavvagohte vuosttažettiin suopmelaččat 1800-logu gaskkamuttu rájes. Dasto bohte ruoššat, gárjilat ja maiddái dáččat. Mearrabivdu maid gáržžui dáid áiggiid. Ođđa Beahcánkloasttar gáibidii maid kloasttarvuoigatvuođaid ja luossabivdosajiid, nu go lei leamaš kloastara álgoáigge. Maiddái norgalaččat ásahedje guvlui gávpeguovddážiid, mat buohkanassii heajudedje nuortalaččaid eallinlági ja árbevieruid.

1900-logu máilmmesoađit ja daid bohtosat loahpaloahpas háddjejedje ja duššadedje Beahcánsiidda. Jagi 1920 ráfišiehtadusas eanaš oassi Beahcánsiiddas gárttai Suoma vuollái. Siiddas elle dalle 76 nuortalačča. Suopma gal geahččalii doarjut siidda ealáhusaid ja oaččuhit boazodoalu juolggi ala. Muhto deaŧalaš geasseorohagas, Giehkirnjárggas, lei bealli šaddan Ruošša beallái. Birgenláhki lei hedjonan garrasit. Ja loahpalaš heavvu dáhpáhuvai 2. máilmmesoađi oktavuođas. Nugo Suonnjelsiidda eatnamat, de šadde Beahcánsiidda guovllut ge soahtešilljun. Ja olbmot báhtaredje guovlluineaset. Soađi maŋŋá Beahcán šattai Sovetlihtu vuollái ja olbmot eai šat háliidan fárret ruovttoluotta. Beahcán- ja Báhčeveaisiidda olbmot ožžo ođđa ássansajiid Anárjávrri nuorttalulábealde muhtun miilla Čeavetjávrris lulás.

Geavŋŋis (Boris Gleb) Báhčeveajis, nuortalaččaid orohat. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Beahcáma kloasttar, govvejuvvon 1900-logu álggus. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Suonnjelsiidda mánát, govvejuvvon su. 1900. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Báhčeveaisiida

Jagi 1826 rádjesoahpamušas Ruošša ja Norga oaččuiga goabbáge sullii beali Báhčeveaisiiddas. Jagi 1834 riikkat sohpe gáržžidit siiddaássiid ođđa riikkaráji rasttideami. Muhto Báhčeveai nuortalaččat, geat dál ledje Ruoššariikkavuložat dahje stáhtaborgárat, besse gal ain johtit mearragáddái Báhčeveaivutnii ja Ruovdavutnii bivdit luosa árbevirolaš luossasajiineaset. Báhčeveai nuortalaččat jotke maiddái árbevirolaš ealáhusaid siidda Norgga beale guovlluin: boazodoalu, mearraguolásteami ja sávzadoalu. Mearraguolásteapmi lei lassiealáhussan luossabivdui, ja sávzadoallu fas geavai dan láhkai ahte sii válde sávzzaideaset mielde luossabivdosajiide Norgga beallái.

Rádjesoahpoamuša maŋŋá ásaiduvvagohte de eambbo ođđaássit Báhčeveaisiidii, ja riiddut álge. Ođđaássit ádjigohte nuortalaččaid sin luossabivdosajiin. Nuortalaččat oidne máŋgii ahte goađit gos sii orro guolástettiin, ledje gaikojuvvon go giđđat bohte luossabivdosajiidasaset.

Norgga ođđaássit oaivvildišgohte ahte Báhčeveai nuortalaččain ii lean mihkkige vuoigatvuođaid geavahit Norgga beale guovlluid. Ja 1900-logu álggus Norgga eiseválddit gáržžidišgohte Báhčeveai nuortalaččaid bivdovuoigatvuođaid Norgga bealde.

Vuosttas máilmmesoađi maŋŋá Ruošša beale Beahcánsiida gárttai Suoma vuollái (Tartu ráfisoahpamuš 1920), ja siidda ássit šadde Suoma riikkavuložin dahje stáhtaborgárin. Suopma lei šaddan sierra riikkan 1917. Jagi 1918 Suoma soalddáhat válde vuolláseaset Ruošša beale Báhčeveaji, ja siidda doaimmat háddjanedje. Suoma soalddáhat heađuštedje nuortalaččaid čakčaguolásteami ja boazobargguid, ja bohccot bieđganadde. Norgga eiseválddit oaivvildedje dál ahte Báhčeveai nuortalaččaid guolástanvuoigatvuođat Norgga bealde ledje loahpahuvvon, danne go ledje molson riikkavulošvuođa. Norgga ja Suoma eiseválddit šiehtadallagohte čoavdit váttisvuođaid. Norgga fálaldat lei ahte Suopma bivddášii Báhčeveai nuortalaččaid luohpadit buot Norgga beale vuoigatvuođaid. Dan ovddas Norgga mávssášii 18000 ruvnno (12000 golleruvnno) Suoma stáhtii, mii galggašii geavahit jahkásaš reanttuid "nuortalaččaide buorrin". Muhtun láhkai nuortalaččat bákkohuvvojedje dohkkehit fálaldaga, ja čakčat 1925 Norga mávssii 18000 ruvnno Suoma stáhtii.

Soahpamuša vuođul 18000 ruvnno biddjojuvvojedje fondii, ja jahkásaš reanttut galge vuos geavahuvvot Báhčeveai nuortalaččaide ávkin. Maŋŋá foanda dahje ruhtarádju heaittihuvvui ja ruđat juhkkojuvvojedje Báhčeveai nuortalaččaide.

Nuortalaččat nuohttumin. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Nuortalaš herggiinis. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Báhčeveaisiidda nuortalaš Lavran bearrašiinnis luossabivdosajis Norgga bealde. Son ja eará Báhčeveai nuortalaččat manahedje buot luossabivdovuoigatvuođaid Norgga bealde 1920-logus.

Njávdánsiida

Njávdán nuortalaččat ráđđejedje ain ollásit guovlluideaset 1800-logu álggus. 1800-logu dáččakoloniseren ii čuohcan Njávdánsiidii. Dat čuziii erenoamážit Báhčeveaisiidii, nugo leat čilgen ovdalis. Muhto siidii ásaiduvvedađistaga kvenat, ja fargga sii ledje stuorra eanetlogus. Jagi 1845 ásse 45 kvena ja 28 nuortalačča Njávdánsiiddas, jagi 1869 ásse 138 kvena ja 11 nuortalačča.

1800-logu mieldedavvisámi badjeolbmot johtigohte siidda eatnamiid čađa gitta Beahcáma duohkái. Álggus dát eai dagahan váttisvuođaid njávdánnuortalaččaid ealáhusláhkái. Muhto dađistaga go sin ealut sturro, de gáržugohte njávdánnuortalaččaid guohtoneatnamat ja nuortalaččaid eallinláhki ja kultuvra gillágođii. Maiddái Unjárgga ja Várnjárgga sápmelaččat ásaiduvvagohte nuortalaš báikegottiide. 1800-logu mielde sii vuođđudedje báikegottiid ee. Reaisavutnii, Njávdánvutnii ja Uvdui.

1900-logu álggu rájes siida háddjanišgođii. Njávdán nuortalaččat vuos manahedje luossabivddu oktovuoigatvuođa, dasto manahedje oktasašeatnama goržži birrasis. Loahpas manahedje velá boazodoaluset, man earát válde háldoseaset. Nuorat fárregohte eret guovlluineaset, muhtumat Girkonjárgii, gos álggahuvvui ruvkedoaibma 1906. Ja dán dilis sin giella maid goarránišgođii.

2. máilmmesoađi maŋŋá Njávdán nuortalaččat leat dikkiid dahje gearregiid bokte geahččalan oažžut ruovttoluotta vuoigatvuođaideaset, erenoamážit boazodollui. Dán rádjái lea čielgan ahte sis leat dasa vuoigatvuođat, mat eai leat sis goassige váldojuvvon eret.

Nuohttumin Njávdángoržži vuolde. Govva: Tromsø Museum.

Kvenaid dálut Njávdámis, govvejuvvon su. 1900. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Suopmelaš sisafárrejeaddji Njávdámis, govvejuvvon 1920-logus. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Mátta-Várjjaga mearrasámit, Ole Persen Savio ja John Andreas Must bearrašat,  geaid ovdavánhemat ásaiduvve nuortalaš eatnamiidda. Govvejuvvon 1920-logus. Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Badje- dahje boazosápmelaš Ole Banne bearrašiinnis. Son ja eará Unjárgga ja Buolbmága badjeolbmot geavahišgohte Mátta-Várjjaga siseatnamiid guohtonguovlun. Dasa váikkuhii jagi 1852 riikkaráji gidden (loga dan birra oahppogirjjis). Govva: Mátta-Várjjat Musea.

Guoládatnjárgga nuortalaččat

Guoládatnjárgga nuortalašsiiddaid árbevirolaš eallin rievdagođii 1800-logu loahpageažis. Dalle boahtigohte komit stuorra boazoealuiguin dohko. Ja nu álggii riidu eatnamiid ja ealuid alde.

Dáid áiggiid ruoššat bargagohte maid geainnu Biehtárgávpogis davásGuoládaga ja Murmánskka gávpogiidda, gosa fárregohte eanet olbmot. Ja sápmelaččat bággejuvvojedje herggiideasetguin geasehit gálvvuid geaidnobargiide. Muitaluvvo ahte hearggit jámadedje duháhiid mielde lossa gurpmiid geažil.

Industrialiseren, ruvkedoaibma ja gávpogiid huksemat dagahedje ahte sápmelaččat fertejedjebákkus vuolgit guovlluineaset. Bággojohtimatbiste guhkit áigge, erenoamážit maŋŋá go Sovjetlihttu kommunismma ideologiija vuođul kollektiviseregođii siiddaid. Dál galge siiddaid eatnamat, jogat, jávrrit, bohccot jna. gullat álbmogii, dahje praktihkas stáhtii dahje ge bellodahkii. Sápmelaččat geat eai doahttalan kollektiviserema,ráŋggáštuvvojedje ja biddjojedje giddagassii. Muhtumat goddojuvvojedje.

Eatnašat Guoládatnjárgga sápmelaččain ásset dál stuorát báikegottiin ja gávpogiin. Badjel bealliásset Lujávrris, mii lea guovdu njárgga. Ollusatbarget bohccuiguin. Dan barggu stivrejit komit ja ruoššat. Sápmelaččaid dilli lea oalle heittot stuorra jugešvuođa geažil.

Jagi 1989 vuođđuduvvui Guoládatnjárgga sámi searvi man bargun lea ee. geahččalit buoridit sámiid sosiála dili ja nannet ja ovddidit sin kultuvrra.

Guoládaga ja Murmánskka gávpogat sturro maŋŋá go ruovdegeaidnu dahje ruovderaŧŧi huksejuvvui Biehtárgávpogis davás Guoládatnjárgii. Kárta: Davvi Girji.

Sovetlihttu kollektiviserii boazodoalu ja hearggit šadde stáhtaopmodahkan bálvalit stáhta fievrodárbbuid. Govva: Noras ANS vuorká.

Lujávrri sámit riemostallamin. Govva: Noras ANS vuorká.