Basic HTML Version
Sápmi ja máilbmi
88
Vuostálastit/protestánttat
Luther guđii katolihka oskku, ja
ávžžuhii
earáid
maid seammá dahkat. Dan rájes rievdagođii ristta
laš osku Eurohpás ja maiddái Norggas. Luther
dáhtui ahte olbmot galge áddet maid báhppa
sárdnidii girkus. Son gáibidii ahte biibbal galggai
jorgaluvvot buot gielaide. Maiddái sálmmat gal-
ge leat eatnigillii. Luther dáhtui maid heaittihit
avlahtabreava vuovdima.
Ollu Eurohpá gonagasat čuovvoledje Luthera ođđa
oskku ja
hilgo
katolihka oskku ja páva. Máŋga ka-
tolihka báhpa vigge bissehit Luthera. Son biddjui
giddagassii
. Muhto Luthera osku
leavai
ja dohkke-
huvvui dađistaga eanaš riikkain Europás. Jagi 1537
joavddai Luthera osku Dánmárku-Norgii. Gonagas
Kristian 3. lei mielas dasa ahte olbmot čuovvoledje
Luthera jurdagiid. Dan rájes lea leamaš Luthera
risttalašvuohta Norggas. Sin geat čuvvot Luthera
oskku, gohčodit vuostálastin dahje ”protestán-
tan”. Sin geat
dorjot
páva, gohčodit katolihkkan.
ávžžuhii
gohčui
hilgo
bidje eret, guđđe
giddagassii
čohkkát ladnis
leavai
viidánii
dorjot
leat seammá oaivilis go
Luther gáibidii ahte
biibbal galggai jor
galuvvot buot gie
laide.
Jáhkoš-Lásse jorgalii
biibbala sámegillii.
Son ádjánii máŋga
jagi, muhto biibbal
prentejuvvui jagi 1895.
Sin geat čuvvot Lut
hera oskku, goh
čodit vuostálastin
dahje protestántan.
Sin geat dorjot pá
va, gohčodit kato
lihkkan.