Sápmi ja máilbmi
62
Odin
lei soahteipmil ja jápmima ipmil. Odin lei
stuorámus ipmil ja buohkat gudnejahtte su. Son
čuovui buot mii dáhpáhuvai olbmo máilmmis.
Dása ledje sus veahkit: guokte vuoražasa
Hugin
ja
Munin
. Hugin mearkkaša ”
jurdda
”, ja Munin fas
”
muitu
”. Juohke iđit girdileigga vuoražasguovttos
máilbmái, ja eahkedis fas girddiiga ruovttoluotta
ja muitaleigga
Odinii
buot maid leigga oaidnán ja
vásihan.
Odin
ásai
valhallas
.
Valhallas
ásse soahtehoavddat
ja gonagasat. Sii deaivvadedje valhallas maŋŋá
jápmima.
Doppe sii sohte ja dorro olles beaivvi. Jos muhtin
čukkohalai ja jámii, de son eahkedis fas čuožžilii.
Juohke eahket čoahkkanedje buohkat ávvudit ja
boradit. Soahtefievrrideaddjit fidnejedje nu ollu
vuola go dáhtto ja
valkyriat
veahkehedje guosso-
hit ja guoimmuhit.
Valkyriat
ledje nuorra nieiddat.
Borramuš ii nohkan goassege. Spiidni
Særmine
lei
seamma ollis nuppe beaivve, jos ledje ge njuov-
van, málistan ja borran su eahkeda ovdal.
Valhall
lei soahtefievrrideddjiid paradiisa. Danne sii eai
ballan das ahte jápmit soađis.
Vikiŋggaid deháleamos ipmilat
Frøya
Frøya lei ráhkesvuođa nissonipmil. Son veahkehii
olbmuid ráhkásmuvvat ja mánáid riegádahttit.
Odin
Dát čikŋa vikiŋgaáig
gis sáhttá leat Frøya-
govus.
Odin. Sus lei okta
čalbmi. Son lei oaffa
ruššan nuppi čalmmi,
vai beasai juhkat
diehtogáldus ja šad
dat jierbmájin.