Page 40 - Sapmi & mailbmi 2 mánáid

Basic HTML Version

39
Sápmi 500–1600
Ožžot go guossit
boahtit goahtái?
soagŋu
irgi ja moarsi lohpiduvvuiga
ja sudno fuolkkit ja
lagamuččat deaivvadedje
soagŋogába
fievrrida sága gándda/
bártni ovddas
hervvoštalle
suohtastalle ja ovttastalle
Soagŋu
Go lei mearriduvvon gii galggašii šaddat gándda
eamidin, de šattai
soagŋu
. Soagŋus galge fárus
gándda sogalaččat ja
soagŋogába
. Sis leat mielde
buot gihlit go bohtet herggiiguin nieidda ássan-
báikái. Dasto galget golbmii vuodjit birra goađi
ovdal go soagŋogába manná sisa ja jearrá nieid-
da áhčis: ”Ožžot go guossit boahtit goahtái?” Isit
vástida: ”De ožžot!”. Soagŋogába manná olg-
gos ja gohčču soagŋofáru ja gándda sisa. Gánda
dearvvaha buohkaid goa­đis. Nieidda dearvvaha
maŋimustá. Go nieidda vánhemat ledje dohkke-
han gándda, de juhke, boradedje ja
hervvoštalle
.
Nieida oaččui buot gihliid.
Náitaleapmi
De lea áigi náitalit. Bára oaivvi bajil časko
ditno­
geđggiin
vai
garggista
. Dát čatná oktii náittos­bára
vai sudno náittoseallin šaddá lihkolaš. Ustibat
rohkadallet dearvvašvuođa ja
mánná­oažžun­lihku
sudnuide.
Náitaleapmi.
Magnus 1555.
ditno­geđggiin
erenoamáš geađgi mas
šaddá dolla dahje čuonan
go daid časká oktii.
garggista
šaddá dollarišša/čuonamat
mánná­oažžun­lihku
sávvat ahte soai oažžuba
mánáid