Sápmi ja máilbmi
82
Vuosttaš demokratiija
Juohke gávpostáhtas ledje alddis lágat ja njuolg
gadusat maid olbmot galge čuovvut. Athen lei
vuosttaš gávpotstáhta mii ásahii
demkokratiija
.
Dat mearkkaša ahte olbmot stivrejedje ja ledje
mielde mearrideamen makkár lágat galge doaib
mat, ja geat galge stivret sin gávpogis. Dattege eai
ožžon šlávat,
sisafárrejeaddjit
, nissonat ja nuorat
vuollil 18 jagi jienastit.
Máŋgii jagis čoahkkanedje olbmot miehtá gáv
poga. Dalle sii digaštalle politihka. Sii geat duste
jitnoseamosit jienádit ja čuorvut, sáhtte šaddat
politihkkárin
ja sáhtte oažžut politihkkár-barggu
ođđa ráđđehusas. Olbmot
jienastedje
su gean
sii dáhtto ráđđehussii. Son gii oaččui eanemus
jienaid, fertii dárkilit geahččat bearrái ahte son
čađahii dan maid lei sártnis lohpidan olbmuide.
Jos dan ii dahkan, sáhtii biddjot eret
virggistis
.
demkokratiija
álbmotstivren
sisafárrejeaddjit
olbmot geat leat boahtán
eará riikkas ja fárren ođđa
riikii
politihkkárin
politihkkár háliida váikkuhit
ja hábmet servodaga iežas
oaiviliid mielde
jienastedje
addit jiena/válljet
virggistis
iežas barggus
Olbmot stivrejedje ja
ledje mielde mear
rideamen makkár
lágat galge doaib
mat, ja geat galge
stivret sin gávpogis.
Albmát/dievddut čoahk
kanan digaštallat ja guldalit
maid politihkkárat lohpidit.
Dán ruhku sisa bidje jienaid go
galge jienastit gii galggai stivret.
Muhtimin ceggejedje gieđa go
galge jienastit. Muhtimin sáhtte
jienasteaddjit suhttat ja gáibidit
ahte politihkkár galggai biddjot
eret. Cuovkanan ruhkkustuhkái
de čálle nama sus. Jos oaččui
eambbo go 6000 jiena, de fertii
guođđit báikki 10 jahkái.