Sápmi ja máilbmi
100
Romariikka álgu
Romariika lei viiddis ja fámolaš dan áigge go Jesus
riegádii ja dan áigge go son elii. Buot eana Gaskaá
bi birra gulai sidjiide. Sii stivrejedje badjel 1000
jagi. Roma lei stuorámus gávpot ja doppe ásai
maid keaisár. Roma vuođđuduvvui jagi 753 o.m.á.
ja viidánii ja bisttii gitta jagi 500 m.m.á. rádjái.
Dás sáhtát lohkat máidnasa maid romalaš mánát
gulle dan birra mo Roma vuođđuduvvui.
Roma vuođđuduvvui
jagi 753 o.m.á. ja
viidánii ja bisttii git
ta jagi 500 m.m.á.
rádjái.
Romulus ja Remus
Oktii ledje guokte jumešgándda
geaid namma lei Romulus ja Remus.
Soai leigga soahtegonagasa Mars
ja muhtin gonagasnieidda gánddat.
Bahás eahki lei bidjan sudno rás
segore sisa ja luoitilan gore Tiber
etnui. Bahás eahki lei váldán gona
gasfámu vieljastis. Son doaivvui ah
te jumešgánddaguovttus galggaiga
duššat etnui, vai son oažžu stivret
okto.
Muhto de, buorre lihkus,
lei gumppeciiku mii gulai
sudno čierrumin. Son gájui
dan guoktá gáddái ja soai
beasaiga njammat gumppe
ciikku njiččiid. Das lei buor
re mielki. Maŋŋá fuomášii
muhtin guođoheaddji gean
namma lei Faustulus, sudno.
Faustulus ja su eamit gesiiga
bajás jumešguovtto.
Ollesolmmožin soai gávnnaheigga
gosa soai gullaba. Soai bijaiga eret
bahás eagi ja vuođđudeigga Roma.
Muhto de riidalašgođiiga goabbá
sudnos galgá leat Roma gonagas.
Loahpas Romulus gottii Remus.
Romulus šattai de Roma vuosttaš
gonagas jagi 753 o.m.á. Son stivrii
Roma olles 40 jagi.