Ovttas - Filosofiija ja etihkka

45 IT-njuolggadusat Gávdnojit njuolggadusat dasa mo geavahit IT rivttes láhkai vai ii dárbbaš vásihit vahágis dáhpáhusaid. Njuolggadusat galget suddjet min ja veahkehit min láhttet earáid vuostá heivvolaččat maiddái interneahtas. Earát eai sáhte min vahágahttit dahje oažžut oktavuođa jos mii eat atte dieđuid nu go nama, ja orrunbáikki sidjiide. Gájo Mánáid organisašuvdna lea ovttas mánáiguin ja nuoraiguin ráhkadan vuogas njuolggadusaid mat muitalit mo mii galgat láhttet interneahtas. Neahtta-njuolggadusat • Láhtte vuohkkasit ja čábbát earáid vuost­á interneahtas. Givssideapmi neahta bokte lea seammá duođalaš go eará givssideapmi • Jurdil ovdal go rabas neahttabáikkiin almmuhat peršuvnnalaš dieđuid iežat dahje earáid birra. • Beassansátni galggašii leat váttis árvidit. Beassansátni lea áibbas priváhta. • Muitte ahte lea álki gielistit neahtas, ale jáhke buot maid earát čállet ja muitalit. • Jos áiggut deaivat olbmo geainna neah- tas leat háleštan, de váldde fárrui muh- tin rávisolbmo geasa luohtát. Deaivva neahtta-olbmuin muhtin almmolaš báikkis . • Botke oktavuođa seammás jos vási- hat juoidá mii ii leat nu vuogas. Dieđit neahttabáikái. • Muital muhtin rávisolbmui dahje earái- de geaidda luohtát, jos vásihat juoidá mii ii leat nu vuogas. Dieđit politiijaide jos leat duođalaš áššit. Ii leat du sivva, jos earát neahtas barget du vuostá juoi- dá mii ii leat nu vuogas. suddjet várjalit peršuvnnalaš dieđuid čujuhusa, nama ja riegádan­nummira almmolaš báikkis omd girjerádjosis dahje káffestobus­, bussestašuvnnas botke heaittit, loahpat