Ovttas - Sirkumpolára eamiálbmogat ja sin oskkoldagat

SámIiD LUONDDUOSKkoldat 72 Noaidemuitalusat Noaidi Pirak Lars Pirak, Ruoŧa sámi duojár 1932–2008, muitala noaid­di Pirak birra: Mu eadni Stina lávii dáid sániiguin juoi­gat noaiddi Nila Pirak. Nila Pirak ii lean nu go eará sámit. Son lei hui unni šattus, ja lei oaidnit hui bastil. Njunnemátta lei hui čalbmáičuohcci jorba ámadajus. Sus ledje unna girkás, ruškes čalmmit mat čuvge fámuin ja áŋgirvuođain. Nila Pirakas lei iežas imašlaš hállanvuohki. Mottiin sá- niin celkkii, ja vanahii sániid guhká. Buohkat dovde ja dihte gii Nila Pirak lei ja olbmot eai badjelgeahččan ja givssidan su. Nilas lei álo badjelis skoarremuoddá (boa- res, gollon beaska), maiddái geasset gárvodii dainna. Ohca lei gáhkkordolggiin dahkkon. Nila Pirak muita- lii ahte dološ sámit atne gáhkkora fievrun jábmiid­riikii. Gáhkkor lei maiddái noaiddi veahkki. Oktii lei muhtin sápmelaš jápmán. Son bođii gáhkkora hámis gáddái čieru. Sápmelačča siellu lei šaddan gáhkkorin. Son čierui ja luoimmai. Gáhkkora jietna ja čalmmit ledje jápmán sápmelačča jiena ja čalmmiid láhkai. Gáhkkor lei das- to vuodjan sápmelačča sieluin sáivui. Muhtimin sáh- tii noaidi šaddat dahje dahkat iežas gáhkkorin. Muhto dábálaš olmmoš ii gierdan buokčalit jábmiidriikii sielui- nis. Gáhkkoris leat golbma gacca, mat sáhtte veahkehit noaiddi bargguinis, ja várjalit su bahávuoiŋŋaid vuos­ tá. Gáhkkorratti šealgán várjala noaiddi jábmán olb- muid vuoiŋŋaid vuostá. Nu ahte dat eai čákŋan noaid­ di siskkimuš sillui. Muhtimin geavai nu ahte jápmán sápmelačča siellu čáŋai gáhkkorii. Dalle sáhtii gullot jápmačeargun jaskes jávrriin.