Ovttas - Sirkumpolára eamiálbmogat ja sin oskkoldagat

SámIiD LUONDDUOSKkoldat 60 Ovdal go ođđa máilbmi šattai, váccašii Ip- mil jávregáttis. Doppe lei romis vuoigŋa mii boktalii eatnan­vulošvuoiŋŋaid. Eatnan­vuloš­vuoiŋŋat ráhkadedje hirbmat rieja ja huikasa. Ipmil ii liikon dasa maid son gulai. Son čurvii vuoiŋŋaide: “Orrot jaska, buot vuoiŋŋat! Allet ráfehuhte mu!” Muhto vuoiŋ­ŋat jotke ain čuorvumiin, láv- lumiin, hui­kimiin ja ráhkumiin. Ipmil suh- tai ja jur­dilii: “Eatnanvulošvuoiŋŋat galm- mistit siv­vui. Mun ferten gohččut Beaivvi, iežan bárt­ni boahtit deike. Sus leat liegga suotnja­rat maiguin son sáhttá jaskkodaht- tit eatnan­vuložiid. Son čurvii: “Beaivi, bija duollje­bihtáid sabehiid vuollái ja doama deike bisánkeahttá. Doama deike áhčát lusa.“ Beaivi bođii. Su sabehat šealgádedje dego silbbat ja čuovgi sabetluottat čuvgejedje ija. Beaivvi bártnit gohčo­dit dáid otná dan beaivvi Beaivvi geaidnun, dahje lodde­ ráidalassan. Ipmil dajai iežas bárdnái: “Mun hálii- dan sivdnidit ođđa ja buoret máilmmi. Ođđa máilbmi galgá leat nu čáppa ahte eatnanvulošvuoiŋŋat girdilit eret go oid- net dan. Dasa mun dárbbašan du veahki, bártnážan.” Beaivi vástidii: “Lohpidan bái- tit ja čuovgat du ođđa máilmmi badjel.” Ipmil dárbbašii álddu go áiggui sivdni- dit ođđa máilmmi. Son vieččai álddoža mii njolggástii Bassiváris. Dan son ieš njuovai ja bálkestii dávtti jávrái gos eatnanvuložat ásse. “Dávttis galgabehtet hukset šalddi gaskal sevdnjes eatnanvulošmáilmmi ja almmi. Bálkán oažžubehtet dávttiid go ođđa máilmmi ássit oaffaruššet ipmiliid- da.” Vuoiŋŋat doapmaledje hukset šalddi, man bokte Ipmil sivd­nidii ođđa máilmmi. Álddu juolggit šadde máilmmi goađá­das­ san. Biergu šattai eanan. Varrasuonat šad­de johkan, ja guolggat šadde meari- his vuovdin. Váimmu son rokkai eatna- mii. Boazoguođoheaddji ain otne ge sáht- tá gullat váimmu julkimin go son jaskadit čohkká várrenjunis ja guođoha ealus. Álddo­ža oaivvis Ipmil sivdnidii albmeasi, vai beaivváš ii boalddáše ođđa máilmmi. Áld­du morašlaš čalmmiid son darvvihii albme­­assái. Dat šadde Iđitguovssonástin ja Eahkedis­guovssonástin. Nie huksii Ipmil dan ođđa máilmmi mas mii otne ássat. Ráđđejeaddjin dán ođđa máilmmis lea Beaivi. Son báittii, čuvgehii ja liggii máilmmi nu ahte eatnanvuložat jaskkodedje. Olbmot mat šaddagohte ođđa máilbmái, ledje Beaivvi bártnit. Beaivvášálbmoga riika Dás sáhtát lohkat maid sámi mánát ohppe go jerre eatnama ja eallima álggu birra. Ipmil sivdnida beaivvášálbmoga riikka