Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu

Humanisttalaš Eallinoaidnu 165 Sátnečilgehusat Isláma Allabasit  basit maid buohkat ávvudit ja buohkain lea friddja barggus ja skuvllas Allah Ipmil Arabia-gillii Ashura  šiamuslimaid bassi beaivi Árbevierru  vierru mii lea leamaš dábálaš nu guhká ahte lea šaddan álbmogii dáhpin ja ollu olbmot čuvvot dan Árbmugas  láđis, várrugas, šiega Árkkášit geahččat bearrái, beroštit Bassi juoidá erenoamáš, allaárvosaš ja divrras Bassivádjolus mátkkoštit muhtin bassi báikái gudnejahttit ja muitit erenoamáš dáhpáhusa dahje olbmo Báhtarit  vuolgit eret Bellodat  oktasašvuohta Birračuohpaheapmi  cissá ovdanáhkis čuohpastit oasi eret. Cealkit  dadjat jitnsoit, muitalit, dahkat oahpisin Čuolda  doarjja dahje soabbi mii doallá juoidá badjin Čuovvulit  vuolgit fárrui, doarjut, leat seammá oaivilis Divat  vearru Fástu bora- ja jugakeahtes áigodat Geardduhit  máŋgii dadjat dahje bargat dan seammá Geatnegahtton  ferte Gieldit  ii addit lobi Gopmirdit  čippostit ja vuolidit oaivvi Govus  govva/modealla muhtin ávdnasis dahje olbmos Gudnejahttit  čájeha ahte árvvus atná Hadith  muitalusat Muhammeda birra Halal  borramuš maid oažžu borrat Haram  borramuš maid ii leat lohpi borrat Hijab  muslima nissoniid oaiveliidni mii gokčá vuovttaid Imam  almmái dahje dievdu gii jođiha roh- kosa moskeas Isláma  gopmirdit ipmila ovdii Kaba  stuorra huksehus Mekkas, maid mus- limat oaivvildit lea Ipmilis, almmis boahtán Korana muslimaid bassi girji Koranaskuvla  skuvla gos oahppá kora- na lohkat Láđis  šiega Máidnut  rámidit Mihrab  uhca lanjaš lanjas mii čájeha guđe guovllus Mekka lea Minarehtat  toartnat moskearobis, gos dolin čurvo vai olbmot gulle goas rohkos álggii Minbar  Imáma čuožžu minbar alde go son jođiha rohkosa moskeas Moskea  muslimaid deaivvadanbáiki ja rohkadallanbáiki Muhammed vuođđudii isláma Muslim  olmmoš gii čuovvu isláma-oskkol- daga Oaffar  skeaŋka, juoidá maid addá nubbái Oskkoldat  eallinvuohki mas oskut ipmilii lea guovddážis Oskkudovddastus dovddastit iežas oskku Profehta muitala viidáseappot olbmuide dan maid son Ipmilis lea gullan/oahppan Rahpanrohkos  rohkos mii daddjo ovdal go rohkadallan álggáhuvvo Ramadan fástumánnu, áigi goas lea fástu Rohkadallat  ságastit, dáhttut dahje gii- tit ipmila 164 Loga ja vástit 1. Maid mearkkaša sátni: Human? 2. Mii lea guovddážis humanisttalaš eallinoainnus? 3. Mo sáhttet olbmot gávnnahit mii lea rivttes ja boasttu dahku? 4. Geain lei stuorra fápmu čuvgehusáiggis? 5. Maid gáibidedje humanisttat čuvgehusáiggis? 6. Makkár njuolggadusat huma- nisttaid mielas leat buoremusat? 7. Mii lea Norgga stuorámus humanisttalaš searvvi namma? Daga ja oahpa eambbo 1. Mii lea stuorámus erohus humanisttalaš ja oskkolaš eallinoainnuin? 2. Ohcet dieđuid eará gálduin ja čállet oanehis biografiija Charles Darwin birra. 3. Geavat dihtora ja háb- me duođaštusa mii sáhtášii geava­huvvot humanisttalaš nammaávvudeamis. 4. Dahket evttohusa ceahki njuolggadusaide. 5. Loga s. 163. Namut golbma ášši maid Humanisttalaš searvvit ovddidit! 6. Neahtas gávdnojit mánáid vuoigatvuođaid. Lohket daid dárkilit, ja válljejehket 8 mat din mielas leat dehálaččat. Čállet daid čábbát pláhkáhii maid darvviheh- ket ceahkkelanja seaidnái! Digaštallet • Manne olbmot dárbbašit eallinnjuolggadusaid? • Čilgejehket dán cealkámuša: Don galggat nubbái dahkat seammá go háliidivččet ahte nubbi dutnje dagašii. Maid mearkkaša dat? Buktet ovdamearkkaid! • Árvvoštallet dáid sániid mearkkašumi: árvvusatnin­, gierdevašvuohta, vuoiggalašvuohta • Humanisttat oaivvildit ahte galgá leat lohpi cuiggodit buot máilm- mi oskkuid, politihka, lágaid ja njuolg­­gadusaid. Dattege ii leat lohpi cuiggodit ja fuonášit ol- bmuid hámi ja duogáža. Manne ii leat lohpi cuiggodit olbmo hámi ja duogáža, jáhkát don? Digaštallet.