Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu

Humanisttalaš Eallinoaidnu 152 153 Sokrates 470 o.Kr.– 399 o.Kr. Sokrates lei filosofa dahje jurdda­šeaddji, ja elii Greikka antihkka­áiggis. Son váccašii gáhtaid mielde ja háleštii olbmuiguin. Son ávžžuhii olbmuid ieža smiehttat, ja ii ge dušše čuovvulit buot maid earát oaivvil­ dedje. Son háliidii ahte olbmot galge leat vuoiggalaččat, muitalit duođaid ja leat buorit guđet guoibmái. Loahpas son dubme­juvvui jápmimii go lei váikkuhan nuoraid vuostálastit ja hárdán Ipmiliid. Dovddut ja jierbmi Maid don jurddašat ja smiehtat? Maid don dovddat? Makkár dovdu badjána dus jos nubbi bealká, dahje fuonáša du? Ii leat vuogas dovdu mii badjána. Don dovddat juoidá ja don jurddašat ja áddet maiddái dalle ahte earát- ge dovdet seammá láhkai go don. Olbmot dihtet mii lea riekta ja boastut, ja eai álo dárbbaš oahppat dan. Muhtimin mii dárb­ ba­šit dušše smiehttat ja jurddašit mii lea riekta ja boastut. Mii diehtit maid mii ieža dárbbašit dasa ahte eallit buorre eallima. Danin go mii leat nu ovttaláganat, de diehtit maiddái maid earát dárbbašit. Humanisttalaš eallinoaidnu ii dohk- ket oskkuid čilgehusaid dasa mii lea buorre ja bahá. Olbmot fertejit ieža gávnnahit mii lea riekta ja boastut­. Dan sii dahket jurddašemiin ja háleš­ temiin earáiguin. okta eallin Humanisttat oaivvildit ahte mis lea dušše okta eallin dán eatnamis. Sii eai jáhke ahte olbmot mannet albmái dahje helvehii maŋŋá go lea jápmán. Olbmot ellet eatna- mis earáiguin ovttas ja luondduin ovttas. Sii galget geahččat bearrái luonddu ja ovddi­ dit olmmošvuoigatvuođaid buohkaid várás. Danne leat ráfi­ barggut ja geafivuođa vuostálastin, friddjavuohta ja vuoiggalašvuohta dehálaččat buot humanisttaide. Humanisttalaš eallinoaidnu Human -sátni mearkkaša olmmoš. Humanisttalaš eallinoainnus lea olmmoš ja eallin deháleamos. Humanisma lea oskkukeahtes eallinoaidnu. Oskku­keahtes eallinoainnus ii leat ipmil. Olbmot geat eai oskko ipmilii dahje ipmiliidda, čuvvot humanisttalaš eallinoainnu. Humanisttalaš eallinoaidnu bidjá olbmo guovddá­ žii. Sii oaivvildit ahte eallimis galget buot olbmot bargat dan mii lea buorre. Olbmot fertejit ieža gávnnahit mii lea buorre. Sii galget smiehttat, jurddašit ja vuhtii váldit dovdduid. Mo mun háliidivččen ahte earát munnje dagašedje jos mun livččen amas ja in dovddašii geange?