Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu

risttalašvuohta 146 147 Ortodoksa girku Ortodoksa risttalašvuohta lea boarrá­ sea­mos risttalaš osku. Ortodoksa sát­ni mearkkaša ”rivttes oahppu” ja ”máidnut Ipmila”. Maŋŋá go Keai­sár Konstantin čuovvulii ja dagai rist­ta­laš­ vuođa stáhtaoskun Kons­tanti­no­pe­lis (Otne: Istanbul), de šaddagođii ristta­laš­ vuohta stuorra fámolaš oskun. Olbmot oskugohte ovtta Ipmilii dan sadjái go romalaš gona­ga­saide. Ortodoksa risttalašvuohta čuovvu daid dábiid ja meanuid mat ledje álgu risttalašvuođas. Ollu riikkain máilm­ mis leat ortodoksa risttalaš dábit ja orto- doksa risttalaš­vuohta lea sin stáhtaosku. Orto­doksa osku čađa­huvvo iešguđet láhkai daid sierranas riikkain. Danne mii dadjat ahte riikkas lea greika-ortodoksa risttalaš­vuohta dahje ruošša-ortodoksa risttalaš­vuohta váldooskun. Romalaš Katolalaš girku Romalaš-katolalaš girku lea máilmmi stuo­ rámus girkoservo­dat. Birrasii 1 miljárdda olbmot máilmmis gullet roma­laš-katolalaš girkui. Olbmot geat čuvvot romalaš-katolalaš girku, gohčo­duvvo­jit namain katolihkat. Kato­lih­kaid bajimus hoavda lea poava­. Kato­la­laš Ipmilbálvalusain dollojit sárt­nit latiinna­gillii. Latiinnagiella lei dábá­laš Roma-riikkas dan áigge go risttalaš­vuoh­ta leav­va­gođii. Poava, báhpat ja miššu­nea­rat ledje hui áŋgirat oahpahit olbmuide ristta­ laš­vuođa. Muhtimat vuostá­lasti­goh­te poava ja su mielbargiid, go eai lean ovtta­oai­vil dasa maid sii oahpa­hedje. Vuostálastit/ protestánttat Luther vuostálasttii katolalaš oskku, ja ávžžuhii earáid maid seammá dahkat. Dan rájes rievdagođii risttalaš osku Eurohpás ja maiddái Norggas ja Ruoŧas. Luther dáhtui ahte olbmot galge áddet maid báhppa sárdnidii girkus. Son gáibi- dii ahte biibbal galggai jorgaluvvot buot gielaide. Maiddái sálmmat galge leat eatnigillii. Ollu Eurohpá gonagasat čuovvoledje Luthera ođđa oskku ja hilgo kato­la­laš oskku ja poava. Ollu katolalaš báhpat vigge bissehit Luthera. Son biddjui giddagassii. Muhto Luthera osku lea- vai ja dohkkehuvvui dađistaga eanaš riikkain Eurohpás. Dánmárku-Norgga gonagas Kristian 3. lei mielas dasa ahte olbmot čuovvuledje Luthera jurdagiid. Jagi 1537 čuovvugohte báhpat Luthera oahpu Dánmárku-Norggas. Riikkat mat čuvvot Luthera oskku, gohčodit vuostálastin dahje protestántan. Buot Davviriikkain leat vuostálastit/ protes­tánttat eanetlogus. Biibbal ja sártnit leat sierralágan gielaide jorga­ luvvon. Báhpat čuvvot Luthera ristta­laš njuolggadusaid. Lars Levi Læsta­dius­ 1800–1861 Lars Levi Læstadius barggai báhppan Gárasavvonis, Ruoŧas. Son dutkkai biib- bala dárkilit. Son hálidii ahte olbmot galge gullat ja oahppat dan birra mii biibbalis čuožžu. Læstadius jođii miehtá Sámi ja sárdnidii. Dan áig­ge go Læstadius elii, de eai lean ho- teallat ja ijastanbáikkit. Læstadius orui ustibiid ja olbmuid ruovttuin. Doppe son maid­dái boradii ja sárdnidii. Læsta­dius máhtii sámegiela. Olbmot áddejedje maid son sártnui. Ollu sámit čuovvuledje Læstadiusa oskku. Sii morránedje. Muhtimat sis šadde ieža sárdne­almmá­jin. Sii johtigohte ja sárdnidedje Læstadiusa oahpu birra miehtá Sámi. Nu leavai leastadianisma. Lars Levi Læstadius. Poava lea katolihkaid bajimus hoavda. Ortodoksalaš girku Čeavetjávrris Davvi-Suomas.