Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu

risttalašvuohta 102 103 Miššonearat Sin geat bohte Sápmái oahpahit olbmuide risttalašvuođa, gohčodedje miššonearan. Eai buot miššonearat nu mielas vuolgán Sápmái, go dáppe lei stuorra oassi jagis seavdnjat ja buolaš. Dáhpáhuvai ahte eise­ válddit fertejedje bágget muhtumiid deike miššonearan. Dáid miššonearain ii lean álo buorre áigumuš. Muhtimat baicce vuvde buolleviinni ja eará. Earát fas ledje hui áŋgirat bargguineaset. Sii hukse­ jedje girkuid, ásahedje skuvllaid ja sárdnidedje vai sámit galge oahppat risttalašvuođa. Muhtin miššonearat ledje hirpmástuv­van das mo gávpealbmát ja eará sisa­fárre­jeaddjit bivde buot meahcceelliid ja guliid ja goaridedje sámi guovlluid. Muhtin guovlluin sámit beanta nelgo. Ollu miššonearat gohččo riik- kaid eiseválddiid heaittihit gávppašemiid, muhto dat ii dáhpáhuvvan. Eará miššonearat balle sámiid noiddiin ja sámi luondduoskkus. Sii gádde ahte sámit ráđđádalle biruin ja sáhtte bidjat bijagiid olbmuid ala. Danne sii geahččaledje sihke goavdáid ja noiddiid jáv- kadahttit. Dáinna lágiin sii bággejedje sámiid osku­goahtit risttalašvuhtii. Noaidi ja goavddis. Šielat mat heaŋ­gá­ jit goavdás, galge suodjalit noaiddi. Thomas von Westen (1682–1727) lei áŋgiris miššoneara. Dihtet go? Jagi 1030 šattai Norga risttalaš riikan. Norga lea leamaš risttalaš riika fargga 1000 jagi. Dat mearkkaša ahte ollu symbolat, dajahusat, dáhpáhusat ja dábit maid mii beaivválaččat dahkat, leat vuolgán risttalašvuođa oskkus. Ruossa leavggas muitala ahte Norga lea risttalaš riika. Muhtin namain lea risttalaš čilgehus. Ollu bassebeaivvit (go dus lea friddja skuvllas) nugo beassážat, hellodagat leat vuolgán risttalašvuođas. Ollugat náitalit ja rihpahit ja gásttašit mánáideaset girkus danne go dat lea šaddan árbevierrun. Risten Risttalaš namma mii mearkkaša: Čuovvu Kristusa Márjá Ollugat gásttašit mánáideaset Bassi Márjjá gudnin. Dađistaga gonagasat ja báhpat huksegohte girkuid miehtá Norgga. Olbmot čuovvugohte ipmilbálvalusaid ja girkolaš njuol- ggadusaid. Sii balle ahte sis manná funet eallimis jos eai oskko Ipmilii ja čuovo girkostallamiid. Boanddat mákse vearu ja bál- kádedje báhpaid. Ollu boanddat skeŋkejedje eatnamiid girkui. Girku ja báhpat šadde riggát ja fámolaččat.