Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu

risttalašvuohta 99 John Wycliffe 1328–1384 John Wycliffe lei teologiija professor Englánddas 1300-logus. Son ii liikon ahte poavas lei nu stuorra fápmu. Su mielas lei boastut ahte olbmot galge máksit vearu girkui. Son logai biibbala hui dárkilit ja son fuomášii ahte biibbalis ii čuoččo mihkkege poava ja bassi olbmuid birra. Wycliffe oaivvildii ahte poava ja bassi olbmuid govvosat galge eret girkus. Ollugat čuovvuledje Wycliffe jurdagiid ja ledje suinna ovttaoaivil. Sii johte miehtá riikka ja muitaledje olbmuide mii čuoččui biibbalis. Girku ii liikon ahte Wycliffe ná barggai, ja ollugat su mielbargiin goddojuvvojedje. Jan Hus 1371–1416 Wycliffe girjjit levve miehtá Eurohpá ja okta dain gii logai dáid girjjiid, lei Jan Hus. Son ásai Prahas, Čehkás. Son lei oahpa- headdji universitehtas ja báhppa. Hus liikui Wycliffe jurdagiidda. Maiddái Hus cuiggodii báhpaid ja poava ja sin riggodagaid. Hus oaivvildii ahte sii ávkkástalle dábálaš ja gea- fes olbmuid. Gaskaáiggis lei dábálaš ahte sártnit gir­kus ledje latiinnagillii. Dábálaš olbmot eai ádden latiinnagiela ja sii eai ádden mii sárdno­ juvvui girkus. Eahket­mállásiidda ožžo duš­ še báhpat juhkat viinna. Dábálaš olbmot­ ožžo dušše láibbáža. Hus ii liikon dása. Son sárdni­diš­gođii čehká-gillii, nu ahte buot olbmot áddejedje maid son sártnui. Dasa lassin son attii viinna maiddái dábálaš olbmuide. Poava ii liikon dasa maid Hus barggai. Son biddjui eret girkus. Hus šattai dikki ovdii, ja doppe son dubmejuvvui jápmimii ja gillái buollinduomu. Olbmot suhtte garrasit go gulle mo Husain lei geavvan. Sii suhtte nu garrasit ahte buollái soahti mii bisttii gitta dassái go poava fertii vuollánit. Muhtin Husa evttohusat šadde lobálažžan. Girkus ožžo sárdnidišgoahtit čehká-gillii, viidna lei buoh- kaide ja báhpat ožžo lobi náitalit. Martin Luther ja refor­ma­šuvdna 1483–1546 Luther lei duiskka muŋka gii garrasit cuiggo­dii poava ja girku. Son oaivvildii ahte poa­va geavahii menddo ollu ruđa, ja ahte son ii ádde biib- bala rivttes láhkai. Luther lei hirpma­huvvan das man unnán olbmot dovde ja dihte risttalašvuođas. Son da­ jai ahte olbmot fertejit oahppat biibbala sisdoalu iežaset gillii, jos galget oahppat risttalašvuođa ja sáhttit oskut. Luther celkkii ahte biib- bal ferte jorgaluvvot. Dasto son čálii brea- vaid riikkaid eiseválddiide ja gonagasaide. Breavaid bokte Luther ávžžuhii sin skuvl­laid hukset, ja oahpahit buot mánáid lohkat. Loahpas ledje ollu olbmot ja báhpat geat vuostálaste girku ja poava. Dalle šattai reformašuvdna. Dat mearkkaša ahte stuor- ra rievdadusat dáhpáhuvve girkus. Martin Luther lei guovddážis dán reformašuvnnas. Martin Luther gáibidii ahte biibbal galggai jorgaluvvot buot gielaide. 98 400-logu m.Kr. rájes johtigohte Davvi- Eurohpás olbmot Gaskameara biras riikkaide. Sii gulle risttalašvuođa birra ja válde dáid ságaid mielde go manne fas davás. Poava ja báhpat sádde­ jedje miššonearaid ja muŋkkaid Davvi-Eurohpái. Ná leavai risttalaš­ vuohta miehtá Eurohpá. Dát dáhpá- huvai gaskaáiggis mii lei gaskal 500- ja 1500-logu. Loahpas lei risttalaš­vuohta leavvan miehtá Eurohpá ja šaddan oassin olbmuid árgabeaivvis. Báhpat dolle ipmilbálvalusaid, ja muŋkkat ja nonnat oahpahedje­olbmui- de risttalašvuođa eallin­njuolgga­dusaid. Kloastarat sáhtte doaibmat sihke skuvlan ja buohcceviessun. Riggáid gánddat ožžo vázzit skuvlla muŋkkaid luhtte. Sii ohppe lohkat ja čállit latiinnagiela. Latiinnagiella lei dan áigge girjegiella. Olbmot galge máksit vearu girkui ja báh- paide. Muhtimat skeŋkejedje eatnamiid ja eará riggodagaid girkui ovdal go jáp- me, vai sii beasašedje albmái maŋŋá jáp- mima. Dainna lágiin ožžo báhpat bálkká, ja girku šattai rikkis. Girkut čiŋahuvvojedje čáppa ja divr- ras málejuvvon govaiguin ja čiŋaiguin. Báhpat ja bismmat čiŋadedje divrras bik- tasiiguin ja borre njálgga borra­mu­šaid. Sin eallin lei riggáid eallin. Eai buohkat liikon dasa, ja ollu ol­bmot vuostálastigohte poava ja girkohearráid. Ollu girkut leat čábbát čiŋahuvvon.