Mijjieh daebpene 3

85 Nöörje latjkoem d hkasji j hkoe saemieh sijjen aalkoe lmege. ILO-konvensjovne lea Nöörjen seemide. Naemhtie Nöörjen staate galka saemide viehkiehtidh sijjen reaktide utniehtidh, vaarjelidh j h nænnoestehtedh . Muvhth aalkoe lmehreaktah leah: Gaajhki aalkoeåålmegi leah reaktah nuhtjedh, orrestehtedh jïh båetije boelvide sijjen soptsesidie, gïelide, njaalmeldh aerpiem,ussjedallemem, tjaelemevuekide jïh litteratuvride sirtedh. Sijjienommh jïh nommedehteme-aerpieh gelkieh utniehtidh jïh vaarjelidh. J jnjh jeatjah aalkoe lmeh-reaktah g vnesieh. ILO konvensjovne nr. 169 lea joekoen saemide orreme danna­ sinie v aroeminie orreme gosse saemien reaktide jealajehtedh j h saemien kultuvrem nænnoestidh. Dovne jeatjah aalkoe lmegh eatnamisnie latjkoste aevhkiem utnieh. EN:n daalhkedhpaneele Muvhth daalhkedh -dotkijh jaepien 1988 tseegkin EN:n daalhkedh-paneelem (Intergovernmental Panel on Climate Chan aaj – IPCC). Desnie j jnjh væjkeles daalhkedh-darhkijh j h aamhtesdabtijh abpe eatnamistie mealtan. Dah gaajhkide darhkesidie j h goerehtalle­ midie luhkieh mah daalhkedahken b jre abpe eatnamisnie dorje­ sovveme. Goerehtallemijstie vierhtiedellieh guktie daalhkedh-jorkesh eatnemen lmegidie j h eatnamasse sjidtieh. F erhten v jhteden jaepien reektemh bæjhkoehtieh. Mijjieh psen j jnjem l eptiejibie, j h daamtaj aath j h jeatjah deerpes­ nohkh m lsoejibie j h l tnoejibie. Dellie fabrihkh j h s elth tjoeve­ rieh vielie materijellh darjodh. Fabrihkide j h s eltide hov hijven gosse almetjh n htadieh j h daamtaj orre dorjesh estieh, danna- sinie dellie beetnegh d enesjieh. Mohte mijjen n htadimmie j jnjh ljah, mineraalh j h j jnjh jeatjah aath daarpesje, j h dejtie tjoeveribie eatnamistie veedtjedh. Almetjh læssanieh, gohpeme, moere-vierteme, fealadimmie, esiestimmie j h eatneme-dyöreldahke tjarki abpe eatnemem goerpedahta. Jealajehtedh = darjodh guktie vihth jealajidh. Daalhkedahke = sïejhme vearelde, ebrie/tjuatsedh jïh temperatuvrh vihties dajvesne eatnamisnie, vuesiehtimmien gaavhtan noerhtedajvine ark­ tihke klæjma/daalhkedahke lea (tjåetskemes daelvieh). Aamhtes-dabtijh = almetjh gïeh jïjnjem aamhtesem bïjre daejrieh jïh aamhtsine berkieh, vuesiehtimmien gaavhtan daesnie: daalhkedahken bïjre