Mijjieh daebpene 3

10 Gaajhkene seabradahkesne lea mij joem eeremes j h sj ere, mij ij leah jeatjah seabradahkesne. Saemien seabra­ dahkesne aaj mij joem sj ere j h eeremes, mij ij leah jeatjah seabradahkesne. Mijjen leah j jtjemh aerpievuekieh, jielemevuekieh j h voeth, g ele j h vaajesh. Gosse saemien seabradahkesne dan vaenie almetjh, j h saemieh njieljen r jhkese govlesuvvieh, dellie s amesh billieh aerpie­ vuekieh, jielemevuekieh j h g eleh n hkieh j h gaarva­ nieh. Noerhtelaanti reerenassh leah laakh j h njoelkedassh nænnoestamme, mah gelkieh saemien jielemevuekide j h aerpievuekide vaarjelidh, aellieh goh n hkh j h gaarvenh. Saemieh – aalkoealmetjh Saemieh leah noerhtelaanti j h Eurovpen aajnehke aalkoelmege. Aalkoe-almetjh leah almetjh g eh veasoeh aktene geografijes dajvesne åvtelen jeatjah åålmegh böötin. Dah leah dovletji baelijste sijjen jielemevuekide, seabra­ dahkide j h kultuvride evtiedamme, j h guktie sijjieh daebpene b erkenamme. Ånnetji mænngan jeatjh lmegh böötin tjihtedin daejtie dajvide. Ovnohkens åajvaladtjh noerhkin saemide j jtsh jaahkoem, g elem j h jieleme­ vuekiem laehpedh. D sse lissine aaj saemiej dajvide j h eatnamidie veeltin, jeehtin sijjen lin. D hte koloniseereminie gohtjesovveme j h koloniseereme leah jeatjah eatnemen aalkoe lmegidie aaj daennie eatnamisnie deahpanamme. Saemieh leah histovrijes-laakan v edteldihkie j jtsh seabradahkese j h kultuvrese. Saemiej leah jeatjah g ele j h kultuvre goh dah mah daelie daennie r jhkesne reerieh. Saemieh voejhkelieh j jtsh maadtoej g elem j h kultuvrem gorredidh, geehtedidh j h b etije boelvide buektedh. J jnjesh leah j jtsh g eleste, identiteeteste, eatnamistie g hkalovveme j h aaj j jtsh daevieridie koloniseeremen gielhtie gaerviehtamme. Eatnamistie eatnamasse Åejvieladtjh = dah mah rïjhkem reerieh Maadtoej = dah mah mijjen eatnamisnie mijjen åvteli veasoejin. Maahtoeladtjh = maehteles almetjh