Mijjieh daebpene 2

52 Politihke baataræjjah jïh asyjleohtsijh Gellene rïjhkesne daennie eatnamisnie lea ov-demokratije. Akte almetje jallh akte krirrie gaajhkem dennie rïjhkesne reerie. Dïhte lea diktatuvrestaate . Diktaatorh daamhtaj dejtie politijide jïh militææride daarpesjieh jis edtjieh dam faamoem buektiehtidh steeredh. Dagkarinie rïjhkesne ij naan soptsestimmiereaktah. Gosse eah leah soptsestimmiereaktah dle almetjh eah maehtieh byjjeslaakan jiehtedh dam maam vienhtieh, jaehkieh jallh jïjtsh aarvojde åvtese buektedh– ovmessie seabradahken aamhtesi bïjre. Jis tjåanghkenieh, soptsestieh guktie ussjedieh jallh laejhtieh dam stuvremevuekiem jïh diktaatorem, dellie politijeh maehtieh båetedh geeremegåatan tsagkedh jïh almetjidie raaktan irhkelidh . Naan almetjh hov bovvesieh jïh mubpieh jis barre “gaarvanieh”. Dagkeres stuvremevuekie hov åålmehreaktide meadta. Jïjnjesh gïeh sijhtieh åålmehreaktide bueriedidh, noerhkesuvvieh jïjtsh rïjhkide laehpedh jïh debpede juhtedh jis edtjieh bïerkenidh jïh jïjtsh hïegkide beerkedh. Muvhth dejstie leah aaj Nöörjese båateme. Dejtie hov gåhtjoejin politihke asyjleohtsijinie jïh baataræjjine . Nöörje jïh jeatjah demokratijes rïjhkh vuejnieh mij deahpede jeatjah rïjhkine jïh voejhkelieh baataræjjide viehkiehtidh. Gietskies-seabradahke almetjistie vuertieh, jïh aaj datneste, almetjh edtjieh tjaebpieslaakan dåastoehtidh dejtie orre veasojde jïh sijjem viehkiehtidh mijjen seabradahkine åahpenidh. diktaatorh dïhte gie gaajhkem reerie aktene rïjhkesne ïrhkelidh irhkieh, tsaepmieh jïh fysihkelaakan aktem almetjem låevtieh. asyjleohtsije almetje gie jearsoesvoetem åhtsa jeatjah rïjhkesne, politihke baataræjja