Mijjieh daebpene 2

Laavenjassh Ohtsije 1. Mij saelhtide lea Oseaanije? 2. Moenh göökte juvrh, mah ajve Oseaanijisnie. 3. Man åvteste Australijen aalkoeåålmeginie gåhtjodh? 4. Gåessie eurovpeladtjh Australijasse böötin? 5. Guktie aborigijni aejlies tjahken nomme? Darjoje 1. Vuartesjh saernide naaken aejkien naan biejjieh jïh våhkoeh jïh mïerhkesjh kaarhtese gubpede saerniehOseaanijistie båetieh. 2. Oseaanijisnie leah jïjnjh rovnegs juvrh, mah eah leah mijjen dajvesne. Ohtsh bïevnesh, daajroeh jïh guvvieh juvri bïjre jïh tjaelieh gærjasadth! 3. Aborigijnh leah Australijen aalkoeåålmege. Dah tjaebpieslaakan guvviedieh jïh tjaebpies tjeahpoeh darjoeh. Vuartasjidie dejtie guvvide! Guvviedidie aaj seammalaaketje guvvieh saemien dajveste! 4. Darjoeh boomerangem! Darhkije 1. Veeljh aktem rïjhkemOseaanijistie! Ohtsedh bïevnesh jïh daajroeh rïjhken bïjre. Mah seammalaakan jïh mah joekehts­ laakan (gånka, staateministere, eatneme, daelhkie, barkoeh, magkerh eekh, maam dam jeatjah rïjhkide duekieh, stööremes johkh, jillemes tjahke, stööremes staarh, turiste-dajveh, eejehts-darjomh, guvvieh, vaajese, musihke, saevege, beetnegh, areaale, almetjelåhkoe, jaahkoe, aalkoe­ åålmegh jnv.) 2. Ektesne barkedh: Maorije lea Aotearoan aalkoeåålmege. Ohtsedh vielie bïevnesh jïh daajroeh sijjen kultuvren jïh jielemevuekiej bïjre. Mohtedidie, mah leah seammalakan jïh mah joekehtslaakan? Åvtese jeatjabidie dam buektiejidie. 3. Oseaanije lea Ekvaatoren mubpene bielesne. Debpene daelvie gosse mijjen lea giesie. Voejhkelidie darjodh jaepieboelhkeguvviem, mïsse mïerhkesjidie magkeres askh sijjen leah giesege, daelvege, gïjrege jïh tjaktjege. Boomerange lea væjroedïrrege, maam aborigijnh gaavnehtamme, vytnesjamme jïh mij buerie aevhkine gosse vijredh. 151