Mijjieh daebpene 2

Laavenjassh Ohtsije 1. Gogkoe dah voestes almetjh Noerhte- Amrïjhkese böötin? 2. Gåessie eurovpeladtjh Noerhte-Amrïjhkese böötin? 3. Man åvteste englaantengïelemNoerhte- Amrïjhkesne soptsestieh? 4. Magkeres juvremAmrïjhken aalkoeåålmegh vijrin? 5. Mij lea plantasje? 6. Mejnie almetjh Noerhte-Amrïjhkesne barkeminie? Darjoje 1. Vuartesjh dle saernide muvhten aejkien jïh mïerhkesjh kaarhtese gubpede saernieh Noerhte-Amrïjhkeste båetieh! 2. Lohkh tekstem jïh vuartesjh kaarhtem! Darjoeh jeatjabidie gyhtjelassh, mejtie edtjieh vaestiedidh. (Baakoeh mah viehkine: raastege, luvlie, jillie, åarjel, noerhte, jaevrie, mearoe, tjahke, geajnoe, staare, eatneme, almetjelåhkoe, jaahkoe). 3. Jïjnjh saemieh jïh laedtieh Noerhte- Amrïjhkese 1800 låhkoen minngiegietjien juhtin. Ohtsh gærjah gærjagåetesne, mah dovletji biejjiej bïjre tjaalasovveme! Lohkh jïh nimhtie vielie lïerh! Darhkije 1. Veeljh aktem rïjhkem Noerhte-Amrïjhkeste! Ohtsh bïevnesh jïh daajroeh rïjhken bïjre jïh mohtedh jeatjah Eurovpen rïjhkigujmie, mah leah seammalaakan jïh mah leah joekehtslaakan. (gånka, staateministere, eatneme, barkoeh, maam dam jeatjah rïjhkide duekieh, stööremes johkh, stööremes staarh, jïllemes tjahkh, turiste- dajveh, guvvieh, vaajese, musihke, saevegh, beetnegh, areaale, almetjelåhkoe jnv.) 2. Noerhte-Amrïjhke lea staatide juakeme. Aalkoeåålmegh lin aalkoevisnie jïjtjh dejtie staatide jïjtsh gïeline nommehtamme. Vuartesjh kaarhtem jïh jeatjah gaaltijidie jïh voejhkelh gaavnedh dejtie staatide aalkoeåålmegh leah nommehtamme. Canadan aalkoe-åålmege First Nations dejtie truvgide gaavnehtin. Dejtie maahta tsaekedh, gosse lopmi nelnie vaedtsedh, aellies goh tjelhkehth. 139